Artikkelin lähde Kaleva
Lehtikuusen viljely lopahti
Siperialaisen puulajin taimikot varttuneet Koillismaan vaaroilla epätasaisesti
Heikki Ketola
TAIVALKOSKI Lehtikuusen viljely Koillismaan korkeilla alueilla on jäänyt kokeilun asteelle. 70- ja 80-luvulla perustettujen taimikoiden kasvuunlähdössä on ilmennyt liikaa epätasaisuutta, minkä vuoksi sitä ei pidetä enää vakavana vaihtoehtona metsien viljelyssä.
Metsähallitus innostui siperianlehtikuusen viljelystä, koska kasvitautien ja tykkytuhojen takia ongelmallisten vaarametsien uudistamiseen haluttiin vaihtoehto kuusen ja männyn rinnalle. Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon valtionmaille lehtikuusta istutettiin kaikkiaan noin 1 700 hehtaaria, joista valtaosa Taivalkosken pohjoisosiin.
Taivalkosken metsätiimin esimies Kari Louhisalmen mukaan pohjoisen ankarissa ilmasto-oloissa monet istukkaista eivät ole tautien rasituksia kestäneet, ja metsiköt ovat riutuneet harvoiksi.
”Niiden ongelmat liittynevät pitkälle alkuperäkysymyksiin. Taimiaines ei nähtävästi ollut tänne parasta mahdollista.”
Valtion mailla uudistusaloja ei ole viljelty lehtikuuselle enää kymmeneen vuoteen. Puulajia on käytetty viime aikoina vain poikkeustapauksissa, kuten maisemallisista syistä.
Nopeaakin kasvua
Louhisalmen mukaan alkuvuosien kriittisistä kasvuvuosista hengissä selvinneet taimet ovat kuitenkin menestyneet paikoitellen jopa erittäin hyvin.
”Neulasettomina ne kestävät tykkyä ja lumitaakkaa mainiosti ja ovat lisäksi kovia kasvamaan. Kasvu on ollut parhaimmillaan kaksinkertaista mäntyyn verrattuna.”
Menestyneimmissä taimikoissa on tehty jo ensimmäiset hoitotyöt, mutta varsinaiseen puunkorjuseen niillä ei päästä vielä muutamaan vuosikymmeneen.
”Jos lehtikuusen pärjäämisestä saadaan uutta tutkimustietoa, tarkastellaan asiaa taas uudestaan. Mutta nyt viljelyssä luotetaan kotimaisiin kuuseen ja mäntyyn”, Louhisalmi sanoo.
Näin toimitaan myös yksityismetsissä. Toiminnanjohtaja Anne Polojärvi Kuusamon metsänhoitoyhdistyksestä kertoo, että vaikka metsänhoitosuositukset lehtikuusen istuttamisen sallivatkin, sen istutusmäärät ovat olleet vähäisiä, vain muutamia hehtaareja vuosittain.
”Ei ole taidettu kokonaisia aloja lehtikuuselle juuri istuttaa, vaan enemmän niitä on pantu joillekin uudistusaloille pieniksi ryhmiksi. Myös maisemapuiksi jotkut metsänomistajat ovat niitä käyttäneet.”
Polojärven mukaan yhdistys ei ole isäntiä lehtikuusen viljelyyn neuvonut, vaan kyse on ollut enemmänkin maanomistajien omasta halusta.
Polojärven mielestä lehtikuusi on ainakin Koillismaan oloissa vaurioherkkä, eikä sen runkomuodostuskaan ole kovin laadukas.
Lisäksi lehtikuusen taimet ovat kuuseen verrattuna kalliita: kustannukset ovat jopa kaksinkertaiset, Polojärvi kertoo.
Tietoa kenttäkokeista
Lehtikuusi on osoittautunut Koillismaalla ongelmalliseksi myös tieteellisten tutkimusten valossa.
Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Eero Kubin kertoo, että Kuusamon yhteismetsän Oulangan palstalla taimien kasvussa on ollut suurta vaihtelua.
”On joukossa hyviäkin puita, mutta runsaasti on niitä, jotka eivät ole kasvaneet samassa tahdissa, ja osa on kokonaan kuollut. Enemmän on ilmeisesti kyse taimien geeniaineksesta kuin keskinäisestä kilpailusta”, Kubin toteaa.
Metlan Muhoksen tutkimusasema on selvittänyt Karhujärvellä metsänviljelyssä käytettävien lajien menestymistä korkeilla alueilla 15 vuoden ajan yhdessä Oulangan biologisen aseman kanssa.
Lehtikuusen osalta kenttäkokeiden loppuyhteenveto laaditaan myöhemmin, mutta jo nyt näyttää, ettei siitä ole kotoisempien vaihtoehtojen syrjäyttäjäksi.
”Ei siitä yleispuuksi taida olla, mutta jos joku haluaa maisemametsikön perustaa, niin mikäs siinä. Tykky sitä ei juuri katko, vaan enemmän kasvaimia hirvet runtelevat”, Kubin sanoo.
Kubinin mukaan lehtikuusi viihtyy parhaiten viljavilla kivennäismailla, joiden vesitalous on kunnossa. Istutustiheyden tulisi olla 1 300 tainta hehtaarille.
”Paljon paremmin se näyttää pärjäävän muokatussa maassa kuin vain kuokkalaikkuun pantuna.”
Heikki Ketola
Vaihtelua maisemaan. Koillismaan korkeilla alueilla lehtikuusen taimikot kasvaneet epätasaisesti, mutta paikoitellen puut ovat lähteneet rivakkaan kasvuun.
Heikki Ketola
Ongelmallinen viljeltävä. Metsähallituksen tiimiesimies Kari Louhisalmi arvelee, että tällä hetkellä lehtikuusi ole vakavasti otettava vaihtoehto korkeiden alueiden metsityksessä.
Heikki Ketola
Neulasto kellastuu. Lehtikuusta on Koillismaalla käytetty myös maisemallisita syistä. Varsinkin syysasussaan puu on kaunista katseltavaa.
Artikkelin lähde Kaleva