Artikkelin lähde Kaleva
Pallotalo rohkea tai härski
Polar Electron rakennussuunnitelmaa arvioitiin sekä dynaamiseksi että umpioksi
Merja Aakko
OULU Polar Electro aikoo arkkitehtitoimisto Martti Väisäsen suunnitelman mukaan laajentaa Kempeleen toimitilojaan 8 000-10 000 neliömetrin suuruisella lisärakennuksella. Siinä pääkonttori sijoitettaisiin halkaisijaltaan lähes 30-metriseen palloon.
Polar Electron suunnitelma on seudullisesti mittava kaavahanke. Rakennus sijaitsisi näkyvästi Kempeleen kunnan alueella Lentokentäntien varressa, aivan Oulunsalon ja Oulun naapurissa.
Pallokonttori kohoaisi korkeimmalta kohdaltaan kohoaisi 60 metrin korkeudelle maan pinnasta. Jos Oulun seudun tehtaiden piippuja ei oteta huomioon, Polar Electron uusi pääkonttori olisi valmistuttuaan alueen korkein rakennus. Esimerkiksi Oulunsalon lentokentän lennonjohtotorni yltää vain 28 metriin eli alle puoleen suunnitellun uudisrakennuksen korkeudesta. Naapuriyritysten toimitilat puolestaan ulottuvat hiukan yli 20 metriin.
Korkea rakentaminen on trendi
Korkea rakentaminen kielii paitsi kilpailuhalusta, myös vallitsevasta trendistä. Esimerkiksi Linnanmaalle on viime aikoina noussut matalan teknologiakylän naapuriksi huomattavasti korkeampia rakennuksia.
”Puhutaan symbolitaloudesta. Siitä, mitä yritykset haluavat viestittää”, Topi Antti Äikäs Oulun yliopiston maantieteen laitokselta huomauttaa.
Polar Electro pyrkii nyt tekemään eroa muihin, Äikäs toteaa. ”Rakennus on tulkittava yksittäisenä mielikuvatuotteena, jolla yritys rakentaa imagoaan.”
Äikkään mukaan yrityksissä voitaisiin jo pohtia, onko korkeus sinänsä itseisarvo.
”Vai voisiko yritys löytää jotain omaperäisempää arkkitehtonista tyyliä?”
Polar Electron suunnitelmassa poikkeuksellisinta on muoto. Pallokonttorin tarkoitus on viestittää muun muassa dynaamisuutta ja nuorekkuutta.
Useita Lentokentäntien liikerakennuksia isännöivä Technopolis Oy:n toimitusjohtaja Pertti Huuskonen pitää pallokonttoria rohkeana, ennakkoluulottomana ja yllättävänä suunnitelmana. ”Kustannustehokasta toimistotilaa palloon ei kuitenkaan valmistu”, Huuskonen huomauttaa.
Symboliarvona pallo ei välttämättä ole kovin dynaaminenkaan, professori Aarne Tarumaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta kritisoi.
”Päinvastoin, pallo on aika staattinen muoto. Se symboloi ennemmin vaikkapa vesitornia, menneen ajan tekniikkaa.”
Tarumaa ei muutenkaan usko, että suunnitelma kaunistaisi maisemaa. Hän myös epäilee, ettei rakennus päiväsaikaan tule näyttämään läpinäkyvältä kristallipallolta vaan umpiolta.
Monen mielestä rakennus eroaa liikaa sekä rakennetusta ympäristöstä että luonnonmaisemasta.
”On aika lailla kyseenalaista kilpailla siitä, kuka tekee korkeimman tai ihmeellisimmän muotoisen talon”, Oulun asemakaavapäällikkö Matti Karhula toteaa.
Lentoturvallisuuskin on huomioitava
Tutkija Raine Mäntysalo pitää suunnitelmaa suorastaan härskinä.
”Oululainen ympäristö muodostaisi suunnitelman toteutuessa vain tasaista taustaa yhdelle yritykselle, joka saisi siihen taustaan panna oman huutomerkkinsä. Kenenkään silmät eivät pääsisi mainosta pakoon.”
Näsinneulaan, Puijontorniin tai Tukholman Globen-taloon on suunnitelmaa Mäntysalon mielestä turha verrata. ”Ne ovat kaupunkien yhteisiä symboleja ja liittyvät paikkojen kulttuuriin.”
Rakennus on paitsi korkea, myös lähellä lentokenttää. Ennen pitkää suunnitelma joutuukin myös Ilmailulaitoksen estetarkastelun alaiseksi.
”Todennäköisesti rakennus on riittävän kaukana lentoratojen turvallisuusmarginaaleista”, lennonjohtopäällikkö Pietari Vanhala arvioi, mutta toteaa, että varsinaisen arvion tekee Ilmailulaitoksen Helsingin osasto.
Kaavan rinnalla päätettäväksi tulevat rakennuslain määräämät esteettiset vaatimukset. ”Rakennuksen on lain mukaan oltava kaunis ja sopusuhtainen sekä sovittava ympäröivään rakenteeseen”, maankäyttöpäällikkö Tapio Tuuttila Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta toteaa.
Ennen asemakaavamuutoksen valmistumista kuullaan useita tahoja. Kempeleen kunta joutuu Tuuttilan mukaan kirjaamaan myös rakennuksen esteettisyyttä koskevat kansalaisarviot. ”Jokainen on tietyllä tavalla asiantuntija.”
FAKTALAATIKKO
Polar Electro päätti laajentaa toimitilaansa 10 000 neliömetrin verran. Mittava laajennus ja tornisuunnitelma vaativat asemakaavan muutosta. Kesäkuussa Kempeleen kunta asetti nähtäville uutta asemakaavaa koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman, mutta yhtään huomautusta hankkeeseen ei tullut.
Ensimmäinen viranomaisneuvottelu asemakaavasta järjestettiin elokuun puolessa välissä. Siinä päätettiin asettaa kaavaluonnos uudestaan nähtäville havainnekuvien kera.
Lausunnot kaavasta on jo pyydetty naapurikunnilta, ympäristökeskukselta sekä maakuntaliitolta. Alueen asukkaat voivat kommentoida suunnitelmaa ensi keskiviikosta alkaen. Kommentointiaika päättyy 17. lokakuuta.
Kempeleen valtuuston päätettäväksi kaava tuotaneen tämän vuoden puolella.
Artikkelin lähde Kaleva