Kalajoesta tulee kaupunki

Seppo Kangas

KALAJOKI Yllättävän suuri enemmistö Kalajoen kunnanvaltuustosta on sitä mieltä, että kunta ottaa käyttöön kaupunki-nimikkeen. Valtuusto päättää kuntamuodon muutoksesta lopullisesti syksyn aikana, ja tavoitteena on, että Kalajoki muuttuu kaupungiksi ensi vuoden alusta alkaen.

Kaupunki-nimikkeen käyttöönoton kannatus mitattiin nyt kunnan vision ja strategian käsittelyn yhteydessä. Visiossa todetaan, että ”Kalajoki on Hiekkarantojen merikaupunki täynnä värikästä elämää”. Sanamuoto tulkitaan periaatepäätökseksi kuntamuodon muutoksesta.

Muutosta vastustivat vain keskustan Alpo Murtoniemi, Juhani Tolonen ja Kullervo Niemelä sekä kristillisten Veli Ainali.

Valtuuston puheenjohtaja Jouni Jyrinki (kesk.) puki sanoiksi kaupunki-nimikkeen kannattajien perustelut. Hän korosti, ettei kukaan kuvittele muutoksen tuovan kunnalle välitöntä suurta hyötyä.

”Tämän muutoksen tarkoitus on varmistaa, ettei meidän edestämme suljeta kehittämisen ovia”, Jyrinki totesi.

Myös keskustaryhmän puheenjohtaja Juhani Latukka vetosi siihen, että toimintaympäristö on muuttunut nopeasti.

”Aluekehitystyö on rakennettu nyt niin, että kaupungit noteerataan maalaiskuntia paremmin. Meille tärkeä on myös Perämeren kaaren rannikkokaupunkien ketju, jossa haluamme olla täysipainoisesti mukana”, Latukka totesi.

”Erityisen tärkeä muutos on yrityselämälle, joka asioi ulkomaisten kumppanien kanssa. Kaupunki-sana kertoo heti, minkätasoisesta paikkakunnasta on kysymys.”

Kuntalaisten mielipide unohtui liian pian

Muutoksen vastustajien tärkein perustelu oli se, että kaupunki-nimikkeen käyttöönotto sotii kuntalaisten mielipidettä vastaan. Kalajoella tehtiin puolitoista vuotta sitten mielipidetiedustelu, johon vastasi peräti 73 prosenttia yli 15-vuotiaista kalajokisista.

Mielipidetiedustelun mukaan 65 prosenttia vastanneista vastusti kuntamuodon muutosta.

”Tämä tulos ei jätä mitään tulkinnan varaa. Kyse on demokratian uskottavuudesta. Jo me näin pian kyselyn jälkeen unohdamme kuntalaisten mielipiteen, ei tarvitse ihmetellä, jos tulevissa vaaleissa äänestysprosentti edelleen laskee”, Veli Ainali sanoi.

Hän käytti Kannuksen kaupunkia ja Sievin kuntaa esimerkkeinä siitä, kuinka vähän merkitystä kuntamuodolla on paikkakunnan menestykseen.

Alpo Murtoniemi näki kaupunki-nimikkeessä sivukyliä uhkaavia piirteitä. Hän arveli, että kaupungiksi tuleminen kiihdyttää keskittymiskehitystä myös kunnan sisällä.

Artikkelin lähde Kaleva