Pääkonttori kristallipalloon

Pekka Siltanen

OULU Suomen suurimpiin perheyrityksiin lukeutuva, kempeleläinen Polar Electro Oy suunnittelee toimitilojensa mittavaa laajentamista ja pääkonttorinsa sijoittamista futuristiseen, halkaisijaltaan lähes 30-metriseen kristallipalloon.

Tavanomaisesta rakennusmassasta erottuva massiivinen lasipallo ulottuu suunnitelmissa aina 60 metrin korkeuteen. Se lepää 30-metrisen sisässään näköalahissit pitävän jalustatornin varassa.

”Tarvitsemme lisää tilaa. Samalla vahvistamme koko maailmassa tunnettua merkkituotetta valmistavan Polarin imagoa”, yrityksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, professori Seppo Säynäjäkangas kertoo.

Havainnekuvissa kristallipallo piirtyy hohtavasti horisonttiin. Arvioiden mukaan se tulee näkymään kirkkaalla säällä lahden taakse, aina Ruotsiin saakka.

Pallon laelle sijoitettavasta observatoriosta on mahdollista tarkkailla myös muuta maailmaa. Eläkepäivinään Seppo Säynäjäkangas aikoo katsella nimenomaan ”vähän kauemmaksi” ja suunnittelee tarkkaavansa erityisesti tähtitaivaan kirkkainta tähteä, Siriusta.

Juuri kristallipallon ansiosta Polar Electron toimitilojen 8 00-10 000 neliön suuruisen laajennusinvestoinnin kustannukset muodostuvat tavanomaista suuremmiksi. ”Alustavan arvion mukaan 150 miljoonaksi markaksi”, Polarin aiemmatkin tilat suunnitellut, luottoarkkitehti Martti Väisänen raottaa.

Haasteellinen rakennusprojekti

Juuri kristallipallo ja erityisesti sen rakennustekninen hallinta muodostaa haasteen, jota Martti Väisänen ei muista aiemmin pitkällä työurallaan kohdanneensa.

”Rakenteeltaan siitä tulee vakaa, stabiili. Konstruktio sinänsä ei muodosta ongelmia, joita taas pallon rakennustekninen hallinta varmasti aiheuttaa”, Väisänen näkee.

Muun muassa lasisen julkisivun rakentaminen kestämään alati muuttuvia sääoloja tiedetään perin haasteelliseksi tehtäväksi.

Varsinainen runkorakenne edustaa Väisäsen mukaan jo vaativaa, mutta hyvin hallittavaa laivanrakennustekniikkaa. ”Geometrisen muodon hallitseminen kaikkine yksityiskohtineen edustaa sitten kokonaan uutta ja osin opeteltavaakin osaamista”, hän myöntää.

Esikuviakin on vähän, jos ollenkaan. Suomesta esimerkkejä vastaavista tekniikoista löytyy tornin osalta Väisäsen mukaan Kuopion Puijon tornista ja Tampereen Näsinneulasta.

Suunnitelmissa olevan suuriruutuisen lasirakenteen mallit ovat kuitenkin kauempana, esimerkkejä kun löytynee vain ehkä joistakin Kaukoidän liikekeskuksista.

Kummasteluun jo varauduttu

Polar Electron ensimmäiset toimitilat Martti Väisänen suunnitteli Kempeleen Hakamaan teollisuusalueelle, aivan 1980-luvun alussa.

Lentokentäntien varteen uudet tilat suunniteltiin ja rakennettiin 1990-luvun alussa: ”Ensimmäinen vaihe valmistui sattuvasti Seppo Säynäjäkankaan 50-vuotispäiviksi vuonna 1992.

Nykyiselleen lähes 8 600 neliöön tilat laajenivat vuoden 1997 lopussa. Huomiota Polar Electro sai silloinkin rakennushankkeestaan, virallisesti hyväksytty helikopteritaso kun ei ole vielään Oulun seudun yritysten tavanomaisimpia investointeja.

Kun kertaalleen laajennetut tilat kävivät ahtaiksi ja kun liiketoiminnan kasvunäkymät näyttivät hyviltä, Seppo Säynäjäkangas kutsui Martti Väisäsen taas vuosi sitten töihin. Ja varmaa on, että tällä kertaa Säynäjäkankaan ja Väisäsen aikaansaannoksia kummastellaan edelliskertaakin enemmän.

”Uusien toimitilojen lisäksi tässä rakennetaan nyt myös selkeästi imagoa tukevaa pääkonttoria menestyvälle kansainväliselle yritykselle”, Väisänen näkee.

Tietoista imagon rakentamista

”Huolellisen harkinnan jälkeen päädyttiin yrityksen logoa ja brandia tukevaan, smaragdinvihreään kristallipalloon, jota vyöttää napapiiriä kuvaava viininpunainen hohtava vyöte”, Säynäjäkangas valottaa.

Merkittävän yksityiskohdan muodostaa myös kolmikerroksisen rakennusosan seinämään suunniteltu kookas, summittain 20 neliön suuruinen videotaulu.

Siltäkin osin rakennus on suunniteltu tukemaan nykyaikaisen yrityksen imagoviestintää, Väisänen valottaa.

Vaikka Polar Electron uuden investoinnin suunnitelmat ovatkin jo pitkällä, lopullisten lupien jälkeen vaativan kohteen suunnittelu ja itse toteuttaminen kestävät aikansa. Parhaassakin tapauksessa vihkiäisjuhlia Martti Väisänen suunnittelisi aivan vuoden 2003 lopulle, ”siis parhaassakin tapauksessa”.

Artikkelin lähde Kaleva