Artikkelin lähde Kaleva
Tehokalastus elvyttää Saunajärven
Panu Pökkylä
YLI-II ”Tämä ensimmäinen saalis oli kyllä ihan hyvä, aamulla se särkikin tokkaantuu ja sattuu nuottaan hyvin”, kalamies Jouko Lampela toteaa Saunajärven rannalla.
Yli-Iissä sijaitsevaa Saunajärveä kunnostetaan parempaan tilaan tehokalastamalla.
Järvi on rehevöitynyt vuosien saatossa erittäin pahasti. Veteen muodostuu paljon levää kesäisin. Näkyvyys on veden alla surkeimmillaan muutamia kymmeniä senttejä.
Lampela on käynyt jo aamutuimaan ensimmäisillä apajilla, tuloksena oli noin 2 500 kilon annos pientä särkikalaa.
”Tehokalastuksella saadaan pois särkeä, joka syö planktonia, joka taas syö levää. Kun planktonia on vähän, levä pääsee leviämään nopeasti”, projektikoordinaattori Kaisa Junttila Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo.
Nuottamiesten työ on osa Siuruajoen valuma-alueen kunnostamiseen liittyvää EU-hanketta. Projekti tehdään Lapin ja Pohjois-Pohjamaan ympäristökeskuksen yhteistyönä.
Saunajärvi on yhä varsin huonossa kunnossa. Järvi oli alunperin kirkasvetinen, nyt rantoihin lyövät sameat, ruskeat aallot.
Talkootyö ei riitä
Venkaan kalastuskunta onkin pyrkinyt säätelemään Saunajärven särkikannan kokoa omalla kalastuksellaan. Talkootyötä on tehty lähes 800 tuntia.
”Olemme kymmenen vuoden aikana saaneet pois noin 30 000 kiloa särkeä. Tämä kuitenkin riittää vain tilanteen ennallaan pitämiseen. Jotta järven tila kohentuisi merkittävästi, on otettava paljon enemmän kalaa pois”, kalastuskunnan esimies Jorma Tapani kertoo.
Järvessä on vettä syvimmillään noin kolme metriä. Pohjaan on kerääntynyt paksusti mutaa, joissakin paikoissa sitä on jopa neljän metrin kerros.
”Olemme myös niittäneet rantaheinikkoja pois, jotta se ei sitoisi mutaa ja näin värjäisi vettä kokonaan ruskeaksi”, Jorma Tapani kertoo.
Rantakaisla on päässyt välillä rehottamaan jopa niin pahasti, että se on kasvattanut umpeen kokonaisen lahden.
Kesän saalis kerralla
Saunajärven rannalle nouseekin oikein kunnon kalasaaliita, kun paikalle on pyydetty ympäristökeskuksen tuella ammattimiehet Lampela, Aulis Kiiskelä ja Eero Hartikainen.
Lampelan joukko vetää yhdellä apajalla ylös saman verran kalaa kuin koko kalastuskunta yhdessä kesässä.
Miehet nuottaavat tällaisia apajia parhaimpina päivinä kaksi. Työvälineinä ovat kaikuluotaimet sekä erikoisvalmisteinen, erittäin tiheä nuotta, josta ei pienikään särki pääse rimpuilemaan irti.
Kalastus halvin keino
Saunajärvellä ei ole yhtään vakituista asukasta, mutta mökkeilijöitä käy alueella ahkerasti.
Järven ekosysteemiä rasittavat alueen metsätalous sekä lomamökkien likavedet. Eniten haittaa on järveen joutuvasta ylimääräisestä fosforista.
”Ei sitä aivan hetkessä järveä pelasteta, jos sitä on 50 vuotta pilattu. Tällaista kalastusta tulisi tehdä vähintäänkin viisi vuotta, että tämä elpyisi”, sanoo järvimieheksi itseään kutsuva Lampela.
Tehokalastus on järven kunnon kohottamisessa erittäin edullinen vaihtoehto. Nuottaaminen maksaa ympäristökeskukselle murto-osan siitä, mitä esimerkiksi tehokkaampien kaivojen rakennuttaminen alueen lomamökeille maksaisi.
”Kun roskakala otetaan pois ja tilalle saadaan arvokaloja, järvien arvo kymmenkertaistuu, eikä siihen loppujen lopuksi paljoa tarvita”, Lampela arvioi.
Järveen onkin istutettu hiukan kirjolohta ja muutama tuhat siikaa, jotta petokalojen kanta pääsisi kasvamaan. Tällä hetkellä saaliksi saadaan lähes poikkeuksetta särkeä, muutama pieni ahven saattaa merrassa räpistellä lisäksi.
MIEHET REPIVÄT NUOTTAA VEDESTÄ, Käy kuviin 0695 ja 0715
Risto Rasila
Pelastajat. Saunajärven pelastajiksi on haettu ammattikalastajat Eero Hartikainen (vas.), Jouko Lampela ja Aulis Kiiskelä. Miehet kiskovat päivässä rannalle lähes kaksi ja puoli tonnia kalaa.
Lämpömittari kalassa
Risto Rasila
Valmista pannulle. Särki pitää lämpönsä hyvin, tunnin maalla makoillut eväkäs on vielä 9,5 asteista.
LÄHIS NUOTASTA
Risto Rasila
Tiheää. Jotta särki sattuisi hyvin nuottaan, on silmäkoon oltava erittäin pientä. Lampelan nuotan perän reikä on noin kuusi millimetriä halkaisijaltaan.
Nainen ja kaksi miestä rannalla
Risto Rasila
Apu tarpeen. Saunajärveä hoitavan Venkaan kalastuskunnan esimies Jorma Tapani (oik.) ja varaesimies Niilo Kiviaho kertovat, että talkooväki on alkanut vanhentua, joten Kaisa Junttilan ja ympäristökeskuksen tarjoama kalastusapu tulee tarpeeseen.
Artikkelin lähde Kaleva