Kulttuuritalolle haetaan tukea

Ylivieskan kulttuurikeskusta ajetaan myös aluekeskusohjelmaan

Seppo Kangas

YLIVIESKA Kulttuuriväki käynnistelee Ylivieskassa kansalaiskampanjaa kulttuurikeskuksen lopullisen rakentamispäätöksen vauhdittamiseksi. Mukana on vahvasti myös Päivärinnan koulu, jonka yhteyteen keskus on määrä rakentaa.

”Kun Päivärinnan koulu äskettäin saneerattiin, me luovuimme liikuntasalin rakentamisesta sillä perusteella, että saamme koulun tarvitsemaksi suurtilaksi kulttuurikeskuksen salin. Jos hanke nyt raukeaa, me koemme tulleemme petetyiksi”, koulun vs. rehtori Tarvo Hakkarainen sanoo.

Päivärinnan koulu käyttää liikuntatilana oman pienen salin lisäksi liikuntakeskuksen salia. Koko koulun yhteisiä tapahtumia varten tilaa ei ole lainkaan.

Kaikille koulun oppilaiden vanhemmille on jo lähetetty vetoomus, että he allekirjoittaisivat kulttuurikeskuksen rakentamista puoltavan adressin.

Koulu- ja kulttuuriväen oma tempaus huipentuu ensi lauantaina Ylivieskan keskustassa. Adresseihin kerätään nimiä elävän musiikin säestyksellä keskustan kauppaliikkeissä. Torilla on tapahtuma, jossa musiikin lisäksi kuullaan puheita.

Kampanjoinnin taustalla on huoli hankkeen kariutumisesta siksi, että kaupungin taloudelle tärkeä Vieska Energia Oy:n liiketoiminnan myynti on joutunut vastatuuleen.

Aluekeskus- ohjelmaan

Kaupungin kulttuurisihteeri Tapio Helander nostaa esiin myös ajatuksen siitä, että Ylivieskan kulttuurikeskus sisällytettäisiin Oulun eteläisen aluekeskusohjelmaan. Se tarkoittaisi osaltaan myös sitä, että hankkeesta tuli alueellinen.

”Keskuksen rahoituskuvio on pääpiirteissään selvä, mutta alueen muut kunnat voisivat tulla mainiosti tulla mukaan esimerkiksi tuolikampanjan kautta”, Helander sanoo.

Kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys on aloittanut kampanjan, jossa sekä yrityksillä, yhteisöillä että yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus hankkia nimikkotuoli kulttuurikeskuksen salista.

Yksityisen rahoituksen osuudeksi hankkeessa on laskettu yli 5 miljoonaa markkaa, joka aiotaan täyttää tuolikampanjan lisäksi myymällä keskuksen nimi esimerkiksi jollekin yritykselle. Yksityisrahoitusta ei haaveilla kokoon hetkessä, vaan rahoitus jakautuu 10 vuoden jaksolle.

Ainutlaatuinen yhdistelmä

Ylivieskan kulttuurikeskushanke yhdistää ainutlaatuisella tavalla koulutuksen ja kulttuuritarjonnan. Olennainen osa hanketta on Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän media-assistenttikoulutus, joka käyttää tiloja opetustarkoituksiin.

Luonnollisesti myös Ylivieskan seudun musiikkiopisto käyttää tiloja moniin tarkoituksiin.

”Ainutlaatuista on se, että musiikkiopiston tuottamaa musiikkia voidaan käyttää media-alan opiskelijoiden materiaalina. Keskukseen tulee huippuvarustettu studio ja tallennuslaitteet, joilla opiskelijat voivat harjoitella musiikin tallentamista akustiikaltaan erinomaisissa olosuhteissa”, musiikkiopiston rehtori Kimmo Tapanainen sanoo.

Kulttuurisihteeri Helanderin laskelmien mukaan kulttuurikeskuksessa tavoitellaan 70 000 käyttäjäkertaa vuodessa, mikä ylittää selvästi valtakunnan kulttuurikeskusten keskiarvon. Odotusten perusteena ovat tapahtumien lisäksi runsas koulutuskäyttö ja keskuksen monipuolisuus. Musiikkisalin ja mediatuotantotilojen lisäksi taloon tulee myös taidenäyttelytila.

Helanderin suunnitelman mukaan talon käyttötalous vaatii kaupungilta vain 300 000-400 000 markan lisäpanostuksen. Kulttuuritoimi siirtyisi lähes kokonaan keskuksen suojiin, jolloin lisähenkilöstöä ei tarvitse palkata lainkaan.

Seppo Kangas

Puuhamiehet. Kulttuurisihteeri Tapio Helander, vs. rehtori Tarvo Hakkarainen ja rehtori Kimmo Tapanainen herättelevät kansalaiskeskustelua kulttuurikeskuksesta.

Artikkelin lähde Kaleva