Yhdistyminen jakaa pattijokisia

Anne Helaakoski

PATTIJOKI Raahessa mahdolliseen kuntaliitokseen on suhtauduttu tyytyväisellä hyminällä. Pattijoella sen sijaan asetelmat ovat puolesta ja vastaan, eikä rintamalinjoista ole pahemmin lipsuttu.

Pelasta Pattijoki -liikkeen keulahahmo, kirkkoherra Tapio Hiltunen kertoo, ettei ole katselustaan huolimatta löytänyt kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen raportista mitään tosiasiaa yhdistymisen puolesta.

”Ainoa mitä olen siitä kirjasta löytänyt, ovat synergiaedut. Elikä tämä suurempi yksikkö mahdollisesti säästäisi hallintokuluissa pitkällä aikavälillä.”

Henkilökohtaisesti Hiltunen pelkää palvelujen ja yritysten häviämistä Pattijoelta. Hänen mukaansa ei ole poissuljettua, että esimerkiksi paikkakunnan ainoa pankki katoaisi.

Hiltunen ihmettelee myös viiden vuoden sirtymäaikaa, joka on hänen mielestään liian pitkä.

”Siirtymäaikahan on periaatteessa ehdollista aikaa. Jos huomataan, että rahat loppuvat, niin henkilöstö voidaan irtisanoa tuotannollis-taloudellisista syistä vaikka seuraavassa valtuuston kokouksessa. Tämä tuo psyykkistä epävarmuutta. En halua olla mukana tekemässä työttömiä.”

Aluekeskus riittää

Näkyvästi kuntaliitosta vastustaa myös Pattijoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä (kesk.). Uutena perusteluna kuntaliitoksen tarpeettomuudelle hän pitää seutukunnan pääsemistä aluekeskusohjelmaan. Sen puitteissa voidaan tehdä kaikki asiat, mitä kuntaliitoksessa on esitetty, toteaa Ingerttilä.

”Näen, että Pattijoki on sopivan kokoinen ja kasvusuunnassa oleva kunta. Ei meillä ole tarvetta suurempaan yksikköön, koska suuremmassa yksikössä kuntalaisen ääni kuuluu aina huonommin. Minusta Pattijoella on oikeus olla itsenäinen kunta.”

Ingerttilä kertoo kantansa pitävän. Peruspattijokisena hän näkee itsenäisyyden olevan myös tärkeä identiteetti- ja tunnekysymys. Tunteellakin saa ajatella.

Parempi jatkaa yhdessä

Keskustan kunnanvaltuutettu Heikki Marjala on täysin eri linjoilla puoluetoverinsa kanssa. Hän kertoo nähneensä kuntaliitoksen alunalkaenkin parempana vaihtoehtona kuin yksinään jatkamisen.

Marjala perustelee yhdistymistä kuntataloudella. Kunta on aika tavalla kriisissä ja säästöjä täytyy hakea. Juustohöylää on käytetty moneen otteeseen ja säästöt kohdistuvat usein sosiaali- ja koulupuoleen. Tämä tuntuu Marjalasta kohtuuttomalta.

”Minusta paras keino säästää on järkeistää hallintoa. Raahe ja Pattijoki ovat jo niin hyvin naimisissa ja kuntakeskukset lähekkäin, ettei ole järkevää pitää kahta hallinnon organisaatiota päällekkäin.

Valtion porkkanarahalla pystytään lisäksi kehittämään elinkeinoelämää, saamaan työpaikkoja ja kääntämään muuttotappio toisin päin, visioi Marjala.

Demarivaltuutettu Varma Vetosalmi kertoo kuntien yhdistymissuunnitelman edesauttamisen olleen lähes ainoa syy, miksi aikoinaan suostui kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Vetosalmen mukaan yhdyskuntarakennetta voidaan kehittää paremmin, jos on olemassa vain yksi kunta. Silloin aluetta pystytään kehittämään kokonaisuutena.

Myös byrokratiakustannuksia saataisiin alaspäin esimerkiksi teknisen toimen yhdistymisellä.

Vetosalmi uskoo myös, että suurempaan kuntaan saadaan pätevämpää henkilökuntaa kuin pikkukuntaan. Samaten isompi alue on vetovoimaisempi yksikkö teollisuutta ja liike-elämää ajatellen.

Artikkelin lähde Kaleva