Vain toimintoja ulkoistetaan

Nokia siirtänyt tänä vuonna jo yli 900 työntekijää Oulun seudulla

Arja Mikkola

OULU Nokia on kuluvana vuonna ulkoistanut pelkästään Oulussa jo runsaat 900 työntekijää. Viime joulukuun tilanteeseen verrattuna Nokian täkäläinen henkilökunta olisi siis kutistunut lähes viidenneksellä. Strategisten siirtojen odotetaan vahvistavan kumpaakin osapuolta.

”Joka päivä ikäänkuin saneerataan”, sanoo viestintäjohtaja Arja Suominen Nokian organisaation jatkuvasta kehittämisestä. ”Tavoitteena on se, ettei koskaan tarvitsisi tehdä nopeita, äkillisiä, dramaattisia, negatiivisia liikkeitä. ”

Radikaaleihin ratkaisuihin, kuten irtisanomisiin, päädytään kuitenkin silloin, kun markkinat muuttuvat niin nopeasti, ettei joustava Nokiakaan enää ehdi sopeutua orgaanisesti. Kuluva vuosi on ollut sellainen: ”Mutta irtisanomisia on ollut vain vähän”, Suominen huomauttaa. Nokia on esimerkiksi onnistunut sijoittamaan puolensataa irtisanomisuhan alaista laajakaistaliiketoiminnan työntekijää Suomessa uudestaan, lähinnä vahvistamalla kännykkäpuolta.

Yritykset jonossa

Ja silti viime kuukausina on tehty rajujakin yritysjärjestelyjä, joissa ”fokusoidaan uudestaan”, ”laajennetaan tuotantoyhteistyötä” ja ”valikoidaan” kumppaneita. Linkittämiset on sinetöity sillä, että Nokia on siirtänyt Suomessa tänä vuonna jo tuhatkunta työntekijää uusiin osoitteisiin, heistä pääosa toimii juuri Oulun seudulla.

Siistiikö Nokia vain takaoven kautta it-alan ongelmia pienempiensä syliin? Joutuvatko ne sitten irtisanomaan liikapainoa omissa nimissään? Onko ulkoistaminen vain kauniimpi sana irtisanomiselle?

Mutta miksi muka yritykset jonottaisivat sitä, että ne pääsisivät sotkeutumaan oletettuun ongelmavyyhteen? Esimerkiksi TietoEnator kertoo ylpeänä lyöneensä useita kymmeniä kilpailijoita. Palkinnoksi se saa nyt kaikkiaan 320 työntekijää Nokialta ja ennen kaikkea pääsylipun Nokian vain noin tusinan tuotekehityskumppanin joukkoon.

Ihmisiä ei ulkoisteta

”Suunnittelu tehdään yhä enemmän partnereitten kautta. Me olemme yksi niistä”, sanoo Projekti-insinöörien liiketoimintajohtaja Kalervo Lassila Oulun yksiköstä erittäin tyytyväisenä. ”Meillä on myönteinen palaute ja myönteiset kokemukset.”

”Haluamme keskittyä tiettyihin ydinalueisiin itse”, selittää Suominen. Isokaan talo ei jaksa itse keskittää ja kehittää kaikkea. Kun Nokia ei enää halua jatkaa jollakin alueella, se etsii hyvän ja vahvan yhteistyökumppanin, jonka ydinosaamisalueesta on kyse.

”Silloin toiminta ulkoistetaan. Nimenomaan toiminta ulkoistetaan, ei ihmisiä”, Suominen painottaa.

”Päätetään, mitkä ovat strategisesti tärkeitä juttuja, joista me uskomme, että meillä on alan paras tietämys. Ne alueet me pidämme itse.”

Nokia on selkeästi järjestelmätoimittaja. Se ei enää halua tehdä yksityiskohtaisinta suunnittelua itse, vaan ensi tehtävänä on huolehtia brandista, markkinoinnista ja myynnistä. Mutta myös valmistuksellisesti Nokia aikoo pitää keskeiset, uudet radioverkkoa- ja tietoliikennettä koskevat osiot omissa käsissään.

Ulkoistaminen on verkottumista

Ulkoistaminen on osa verkottumista: ”Ulkoistamista ei voida käyttää minkään ongelman ulkoistamiseen. Ulkoistaminen ja irtisanominen eivät ole vaihtoehtoja. Nokialla ulkoistaminen on pitkän aikavälin strateginen linjaus”, Suominen sanoo. ”Verkottunut toimintamalli tulee entisestään yleistymään.”

Suomisen mukaan Nokian verkkopuolen toiminnoista on ulkoistettu jo yli 50 prosenttia. Kännykkäpuolella on edetty varovaisemmin, ulkoistamisen osuus yltää ehkä 15 prosenttiin. Nokia Venturen taholla taas on - kohteesta riippuen - jopa kaikki toiminnat ulkoistettu.

Nokian mukaan sillä olisi Oulussa kuitenkin edelleen ”noin 4 500” työntekijää. Joka tapauksessa kaksi kolmesta työskentelee Networksillä, loput Mobile Phonesilla. Yli puolet Oulun henkilökunnasta toimii tutkimus- ja kehitystyössä.

Vastuun jakakamista

Oulussa ulkoistamisaaltoa ennakoi jo LK-Productsin siirtyminen Filtronicille nelisen vuotta sitten. Samaan tuotantolaitosten sarjaan kuului Haukiputaan tehtaan siirtyminen keväällä SCI:n käsiin.

Viime ulkoistamiset ovat olleet kokoluokaltaan pienempiä. Mutta nyt muutoksen kohteina ovat etenkin suunnittelun ammattilaiset. Myös vauhti on kiivas. Elektrobitille esimerkiksi siirrettiin keväällä Nokia Networksin piirilevysuunnittelu osaajineen. Julkistamisen ja toteutuksen väliin mahtui tuskin kuukautta.

Kalervo Lassilan mukaan valtaosa PI:nkin elektromekaniikkaan keskittyvästä suunnittelusta tehdään verkkopuolelle: ”Mutta kännykkäpuoli on hyvässä kasvussa.”

”Jos tuotekehitys loppuu, loppuu elämä”, Lassila arvioi. Mutta tietysti toimintaa on koko ajan fokusoitava markkinoiden mukaan.

Siis aivan kuten suurimmillakin. ”Yksi yritys ei halua hanskata kaikkia asioita”, Lassila toteaa. ”Kumppanuus tarkoittaa vastuun jakamista.”

PI:n kasvun painopistealueet sopivat hyvin yhteen Nokian tavoitteiden kanssa. Linkittyminen taas lyhentää tuotekehitysaikoja. Sillä tiettyyn osaamiseen keskittyvällä on tarjota paitsi enemmän suunnitteluvolyymiä myös erikoispalveluja, PI:llä vaikkapa lämpösuunnittelun ja akustiikan aloilta.

Lisäksi samaa palvelua voidaan myydä myös muille: ”Näin se kehittyy ja osaaminen pysyy korkealla tasolla”, Lassila lupaa.

Tapio Maikkola

Verkottumista. Työntekijät muuttavat osoitetta, kun Nokia ulkoistaa yhä enemmän toimintojaan kumppanuusyrityksiinsä. Verkkotoiminnoista on linkitetty jo yli puolet.

Artikkelin lähde Kaleva