Särkijärven kalapadot ainutlaatuisia

”Tällaista ei ole kukaan suomalainen tutkija ennen nähnyt”

Petri Hakkarainen

UTAJÄRVI Tutkijoilla on meneillään Utajärven Särkijärvellä liejuinen mutta mieluisa ja innostava urakka. Kuivatusta järvestä paljastui kolme kalapatoa, joiden ikä saattaa olla tuhansia vuosia.

Särkijärvi kuivattiin viime talvena tilapäisesti kunnostusta varten. Järven pohjan paksu liejukerros on kuivuessaan tiivistynyt, jolloin kalapatojen rakenteet paljastuivat.

Särkijärven rannalla asuva menneisyyden harrastaja Jouko Daavittila kertoo arvelleensa heti, että kyseessä ovat kalastukseen liittyvät ja todennäköisesti hyvin vanhat rakenteet.

Kuivatustyötä tekevät ympäristökeskuksen miehet ilmoittivat löydöstä maakuntamuseolle ja sieltä tieto kulki Oulun yliopiston arkeologian laitokselle.

”Olemme sikäli erittäin onnelllisessa tilanteessa, että samantyyppiset kalastuslaitteiden osat, joita olemme löytäneet irtonaisena uppotavarana Ylikiimingin Kierikin Purkajasuon pohjasta näyttäytyvät nyt kokonaisina rakennelmina paikallaan”, sanoo Oulun yliopiston arkeologian lehtori Pentti Koivunen.

Kivikautista asutustakin

Patojen ikää voidaan vasta arvailla, mutta ne saattavat Koivusen mukaan hyvinkin olla peräisin kivikaudelta eli jopa 8 000 vuoden takaa. Noihin aikoihin Särkijärvi kuroutui irti merestä maan noustessa jääkauden jälkeen. Kierikin löydökset ovat noin 5 000 vuotta vanhoja.

”Vaikka itse padot sinänsä ovat näky, jollaista kukaan elävä suomalainen tutkija ei ole nähnyt, asian tekee vielä kiinnostavammaksi se, että kalapatojen kohdalta järven pohjoisrannalta on tullut esille varmoja merkkejä kivikautisesta asutuksesta”, Koivunen kertoo.

Liejusta esiin pilkottavien, jopa kymmeniä metrejä pitkien kalapatorakennelmien osina näyttää olevan karsinamaisia rakennelmia. Se voi tarkoittaa, että lohen karsinapyynti on paljon oletettua vanhempaa.

Kaikki padot eivät ole samanikäisiä. Itäisimmästä ja ilmeisesti nuorimmasta padosta on löydetty melko leveitä, lautamaisia liisteitä. Sahaa tai metallikirvestä niiden teossa ei ole käytetty. Tutkimuksissa on osoitettu, että kivikirves leikkaa hyvin tuoretta puuta, tässä tapauksessa mäntyä.

Rannan kivikautisellta asuinpaikalta on muutaman päivän aikana löydetty muun muassa hiekkakivinen hioinlaaka, jolla on hiottu kvartsisia nuolenkärkiä. Tuoheen käärityt kivekset eli verkon painot voivat nekin olla hyvin vanhoja.

Padot talteen veden alle

Pentti Koivusen mukaan Oulujokilaakson alueella on tehty kymmeniä kivikautisia löytöjä, mutta nyt löydettyjä kalapatoja vastaavat lähimmät löydöt ovat Baltiassa.

Meneillään olevassa tutkimuksessa patojen rakenne ja laajuus pirretään ja kuvataan. Työ upottavalla mutapohjalla on vaarallista ja vaikeaa, sillä liikkuminen on mahdollista vain lautojen ja levyjen päällä.

Patojen iän määrityksessä kuluu aikaa joitakin kuukauksia. Radiohiilimenetelmällä rakennuspuiden ikä saadaan selville noin sadan vuoden tarkkuudella.

Järveen on tarkoitus laskea vesi ensi keväänä. Tutkijat arvelevat, että tarvittava tieto ja materiaalinäytteet saadaan talteen lähipäivien aikana.

”Puu säilyy vedessä ja liejussa hyvin tuhansia vuosia, eli tämäkin löydös saa jäädä järven pohjaan kenties seuraavaan jääkauteen saakka”, Koivunen sanoo.

Muodot talteen. Arkeologian opiskelija Antti Krapu tallentaa vanhat kalapadot piirroksiin.

Välillä kentälle. Juho-Antti Junno (vas.) ja Antti Krapu pääsivät kiinni kaivaustöihin.

Mutainen urakka. Särkijärven liejukaivauksilla on töissä kymmenkunta opiskelijaa.

Ainutlaatuista. Professori Milton Nunez (vas.), konservaattori Jari Heinonen ja lehtori Pentti Koivunen uskovat, että Särkijärven löytö on arkeologisesti arvokas

Löytäjä. Jouko Daavittila asuu kalapadin naapurissa.

Artikkelin lähde Kaleva