Koko elinkeinotoimi yhtiöön

Pyhäjärvellä uskotaan, että yhtiö palvelee yrityksiä joustavammin

Seppo Kangas

PYHÄJÄRVI Yritysten joustavampi palvelu, asioiden luottamuksellinen käsittely ja tehokkuus ovat tavoitteina Pyhäjärvellä, kun kaupunki siirtää koko elinkeinotoimensa kaupungin omistamaan yhtiön Pyhäjärven Kehitys Oy:öön. Samalla yhtiölle siirretään 10 miljoonan markan omaisuusmassa.

”Joustavuus tulee siitä, että yhtiömuodossa hankkeita voidaan toteuttaa ilman kunnallisen päätöksenteon väistämättömiä viiveitä. Päätösten lainvoimaisuuden saaminen ilman valituksiakin saattaa kestää 3-4 kuukautta, mikä on monessa tapauksessa liian pitkä aika yrityksen kannalta”, perustelee yhtiön hallituksen varapuheenjohtaja ja kaupungin elinkeinotoimikunnan varapuheenjohtaja Erkki Böhme.

”Samalla estyy se, että hankkeita tietoisesti pitkitetään tarkoitushakuisilla valituksilla. Kääntöpuolella on tietenkin se, että aiheellisiakaan valituksia yhtiön päätöksistä ei voi tehdä”, Böhme sanoo.

Hänen mielestään yhtiöittäminen myös selkiyttää elinkeinotointa. Kun kaupungin teollisuustilat, matkailualueet ja elinkeinopalvelut siirtyvät yhteen yhtiöön, kokonaisuus voidaan hahmottaa.

”Tavoitteena on myös taloudellinen tehokkuus”, Böhme mainitsee.

Yhtiölle siirtyy miljoonaomaisuus

Lokakuun alusta lähtien Pyhäjärven elinkeinoasioita hoitaa siis yhtiö, joka omistaa kymmenen teollisuushallia sekä Niemelänrannan ja Emolahden matkailualueiden rakennukset sekä taajamassa toimistotiloja. Maaomaisuuden kaupunki vuokraa yhtiölle 30 vuoden sopimuksella.

Omaisuuden arvoksi on ulkopuolisen arvioitsijan tuella laskettu 10 miljoonaa markkaa. Rahaa kaupassa ei liikutella, vaan omaisuus siirtyy yhtiölle apporttina eli kaupunki saa vastikkeeksi yhtiön osakkeita.

Yhtiön osakepääoma on kolme miljoonaa markkaa. Lisäksi kaupunki antaa pääomalainaa yhtiölle saman verran. Valtuusto on lisäksi tehnyt periaatepäätöksen, että elinkeinojen kehittämiseen yhtiön kautta käytetään vielä 7 miljoonaa markkaa niin sanottuja Repo-rahoja. Se voi olla pääomalainaa, lainaa, osakepääomaa tai takauksia.

”Tällä rahoituksella pyritään siihen, että yhtiöllä on alusta asti toimintamahdollisuudet”, yhtiön toimitusjohtajaksi siirtyvä elinkeinoasiamies Ossi Turunen mainitsee.

Vastaus yritysten toivomuksiin

Elinkeinotoimen yhtiöittäminen on myös vastaus yrittäjien toivomukseen. Yritykset asioivat mieluummin toisen yrityksen kanssa muun muassa siksi, että asioiden luottamuksellinen käsittely on helpompaa.

”Yritykset helposti karttavat sellaisia hankkeita kuntien kanssa, joissa tarvitaan valtuustotason päätöksiä, koska se tietää sitä, että yrityksen asiat tulevat julkisiksi”, Ossi Turunen myöntää.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys tekee vasta alustavia tunnusteluja esimerkiksi toiminnan laajentamisesta paikkakunnalle, asiaa ei liian varhain haluta julkistaa.

Erkki Böhme muistuttaa vielä, että Geopolis-hankkeen kautta kaupunkiin saattaa olla tulossa ulkomaisiakin yrityksiä, joille asioiminen kankean kuntaorganisaation kanssa on vierasta.

Yhtiön tulorahoitus koostuu luonnollisesti teollisuus- ja liiketilojen vuokrista. Kuntien teollisuustilojen vuokrataso on perinteisesti enemmän tai vähemmän tuettua.

”Pyhäjärvelläkään vuokratulot eivät riitä kiinteistöjen ylläpitomenoihin ja poistoihin”, Erkki Böhme sanoo.

Vuokrarästejäkin teollisuustiloista on Ossi Turusen arvion mukaan 200 000-300 000 markkaa. Ne eivät kuitenkaan ole pitkäaikaisia saatavia.

”Yhtiö joutuu velkomaan vuokria vähintään yhtä ponnekkaasti kuin kaupunki. Jouston varaa on ehkä jopa vähemmän”, Turunen mainitsee.

Yhtiöittämisen taustalla on myös alueellinen yhteistyö. Kun naapurikunnissakin on elinkeinoyhtiöt, yhteistyö on luontevampaa.

Yhtiöllä on aluksi vain yksi työntekijä, toimitusjohtaja Turunen. Yhtiö voi toki ostaa ja myydä palveluja. Myös kehittämishankkeiden hallinnoijana yhtiö voi jatkossa toimia.

Seppo Kangas

Aika kypsyi. Elinkeinopalvelujen yhtiöittämistä on puuhattu Pyhäjärvellä jo vuosia. Ossi Turusen ja Erkki Böhmen mielestä aika uudistukselle kypsyi uuden valtuuston myötä.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva