Puutavara liikkeelle sähköisesti

Taivalkosken metsäoppilaitos kouluttaa satoja ammattilaisia huipputekniikalla

Aimo Kajava

TAIVALKOSKI ”Kyllä tämä on aivan samanlaista, kuin ohjaisi oikeaa metsäkonetta”, myhäilee projektipäällikkö Jouni Kortetjärvi viimeisimmällä tekniikalla varustetun simulaattorin ohjaimissa.

Taivalkosken metsäoppilaitoksella astutaan ensi viikon alussa kokonaan uuteen aikaan, kun oppilaitokselle juuri saatu ensimmäinen simulaattori otetaan käyttöön.

Puunhankinnan logistiikan kehittämisyksikön käynnistyminen on iso haaste oppilaitokselle. Uudessa virtuaaliluokassa ryhdytään kouluttamaan työssä olevia puualan ammattilaisia sähköisesti. Vuoden 2 003 loppuun saakka jatkuvan projektin tavoitteena on antaa viimeisimmät opit noin parille sadalle ihmiselle.

Aluksi virtuaaliopetusta annetaan metsäoppilaitoksen omalle henkilöstölle. Tämän vuoden loppuun mennessä koulunpenkille pääsevät työssäolevat hakkuukoneiden ja puutavara-autojen kuljettajat sekä metsäalan toimihenkilöt.

Simulaattorit maksavat puolitoista miljoonaa

Kehittämisyksikköön tulee vielä toinen simulaattori, joka maksaa 700 000-800 000 markkaa. Koko hanke maksaa noin neljä miljoonaa markkaa. Puolet varoista käytetään laitehankintoihin ja toinen puoli kuluu opetuksen järjestämiseen. Suunnitelma rahoitetaan EU:n aluekehitysvaroista ja sosiaalirahastosta.

Kortetjärven mukaan kehittämiskeskus tarjoaa viimeisintä tekniikkaa edustavat laitteet ja ympäristön opetukselle.

”Hankimme ulkopuolisia opettajia, joiden kautta saamme parhaan tietämyksen”, Kortejärvi sanoi.

Koulutus järjestetään muutaman päivän kursseina ja se on ilmaista. Yksityisen rahoituksen osuus on laskennallinen, eli koneyrittäjien kuljettajilleen opetusajalta maksama palkka otetaan huomioon.

Opetus aloitetaan atk:n perusteista

Kuljettajille opetetaan aluksi tietotekniikan perustietoja. Lisäksi ohjelmassa on hakkuukoneiden automatiikkakoulutusta, autojen ja metsäkoneiden tiedonsiirtoon liittyvää opetusta sekä uusien kuljettajien kouluttamista simulaattoreilla. Toimihenkilöille on tarjolla valmennusta puunkorjuun suunnitteluun ja ohjaukseen.

”Yhtä monitoimikonetta ajaa 2-3 kuljettajaa, mutta tietämys automatiikasta on saattanut jäädä yhden harteille”, Kortetjärvi muistuttaa.

Uusissa koneissa on runsaasti tekniikkaa. Kortetjärven mukaan lisäoppi on tärkeää sen vuoksi, että kuljettajat pystyisivät ottamaan siitä vielä enemmän irti.

Hakkuun jälkiä voi katsella ilmastakin

Kehittämiskeskuksen simulaattorin ohjaimissa voi hakkuun ja ajamisen lisäksi katsella korjuujälkeä kolmiulotteisena. Karttapohjaan syötetään korkeuserot ja puutavaramäärät, jolloin todellisuutta vastaava tilanne maastossa piirtyy videotykeillä kankaalle. Korjuun jälkeä voi käydä tutkimassa maastossa eri suunnista ja ilmastakin.

”Metsäkeskusten suunnittelijoille tämä on varmasti myös hyvä työkalu, kun matkailukeskusten ympäristöjä esimerkiksi aiotaan tulevaisuudessa ryhtyä hakkaamaan”, Kortetjärvi sanoi.

Vajaan kolmen vuoden kuluttua päättyvälle projektille kaavaillaan jo jatkoa. Suunnitelmalle aiotaan hakea lisärahoitusta. Jos sitä ei saada, toiminta jatkuu oppilaitoksen omana työnä.

Metsäoppilaitokselle aiotaan hankkia kolmaskin simulaattori, sillä opetus virtuaaliluokassa maksaa vain kolmanneksen maastokoulutuksen kuluista. Metsäoppilaitoksella on neljä hakkuukonetta ja 10 ajokonetta. Kortetjärven mukaan vuosittain niistä pitäisi pystyä uusimaan yksi kone, jos kalusto aiotaan pitää ajanmukaisena.

”Puuala pyörii viimeisimmän tekniikan ympärillä ja kehityksestä putoaa helposti kärryiltä. Meillä on laitteisto vanhenemassa ja tämä on yksi vastaisku sille, että pyritään pitämään yhteys käytännön työelämään”, Kortetjärvi kertoi.

Puuopetus 1, kaksi miestä&simulaattori

Aimo Kajava

Hienot pelit. Metsäoppilaitoksen simulaattorit maksavat 1,5 miljoonaa. Atk-opettaja Heino Määttä (vas.) ja projektipäällikkö Jouni Kortetjärvi testaavat juuri saatuja laitteita.

Puuopetus 2, videotykit

Aimo Kajava

Kolmiulotteisesti. Videotykit piirtävät todellisuutta vastaavan metsän ja maaston kankaalle.

Puuopetus 3, mies päättellä

Aimo Kajava

Kova tahti. Projektipäällikkö Jouni Kortetjärven mukaan simulaattorien avulla voidaan pysyä paremmin puualan nopeassa kehityksessä mukana.

Artikkelin lähde Kaleva