Rakennusala sinnittelee

Oulun seudun rakennusala hankkii pohjoiselle omaa opetusyksikköä

Arja Mikkola

OULU Ouluun puuhataan jälleen rakennusalalle opiskelumahdollisuuksia korkeakoulutasolla. Pohjois-Suomen rakennusklusterin edustajat kävivät eilen jättämässä vetoomuksen Oulun yliopiston rehtorille Lauri Lajuselle.

Vasta elokuun alussa rakennustekniikan osaston kilvet ruuvattiin pois Oulun yliopistossa. Mutta rakentajia tarvitaan jatkossakin. Niinpä tekniseen tiedekuntaan onkin vasta kesällä perustettu rakentamisteknologian tutkimusryhmä.

Pohjois-Suomen rakennusklusterin sekä Oulun seudun rakennus-, yhdyskunta- ja kiinteistöalan puheenjohtajiston mukaan heidän on pohjoisessa kuitenkin oltava jopa muuta maata parempia.

Tavoitteena on siksi oman opetusyksikön perustaminen Ouluun siten, että tutkinnot suoritettaisiin joko Tampereen tai Helsingin teknillisen korkeakoulun vastuulla. Ensi tapaamisesta asianosaisten kesken on jo sovittu.

Kitpesä sitouttaa

Toisin sanoen Oulun yliopisto saattaisi antaa aine- ja perusopetusta tiedekunnissaan. Tuntuma ammattiaineisiin sen sijaan kerättäisiin useammasta korkeakoulusta, niin että opiskelijat saavat parhaat tiedot omaa suuntautumistaan varten. Tällaisia korkeakouluja voivat olla Tampereen tai Otaniemen lisäksi myös Luulajan tai Lapin yliopisto.

”Meille on hirveän tärkeää se, että syntyy niinsanottu kotipesä tänne Ouluun, että opiskelijat kokevat aidosti Oulun omana opiskelupaikkanaan”, selvittää hanketta puheenjohtaja Ari Tuutti Pohjois-Suomen rakennusklusterista.

Siksi opiskelijat palaisivat diplomitöitä varten takaisin Ouluun, missä he saisivat työnohjausta yrityksistä. ”Me haluamme sitoa opiskelijat tänne Ouluun, siitä siinä on kysymys.”

Kyseessä olisi ”nykyaikainen malli, joka takaisi entistä parempia ja ehompia työntekijöitä”, Tuutti arvioi. ”Hieman parempia kuin etelässä ja euroaikaan sitoutuneita.” Toisin sanoen täällä halutaan kouluttaa myös kansainvälisillä markkinoilla pärjääviä suunnittelijoita ja projektijohtajia.

Puolet puuttuu

Tuutin mukaan Pohjois-Suomesta ei tahdo enää löytyä työntekijöitä. Rakennusalalla lasketaan tarvittavan 10 vuoden sisällä valtakunnan tasolla runsaat 1 000 uutta osaajaa. Mutta diplomi-insinöörejä valmistuu Tampereelta ja Otaniemestä tänä aikana vain noin 600. ”Vaje on silloin 400.”

Oulun seudulla aukko olisi melkoinen, sillä täkäläisten yritysten arvioidaan tarvitsevan tällä hetkellä joka viidennen osaajan Suomen mittakaavassa. ”Täkäläinen rakennusala on valtakunnallisesti edustettuna vahvemmin kuin asukasmäärä antaa olettaa”, toteaa Kauppakamarin rakennusalan valiokunnan puheenjohtaja Olavi Veikkola.

Hanketta kuvaava käsite ”suomalaisen teknillisen korkeakoulun opetusyksikkö” on valittu siksi, että se mahdollistaa yliopistojen välisen sopimuksen, jolla tulorahoitus ohjattaisiin juuri siihen yliopistoon, joka tosiaan antaa opetuksen.

Rehtori Lajusen mukaan ainoa mahdollisuus perustaa uutta on vahva yhteistyö ja verkottuminen. Nopeimmillaan koulutus voitaisiin aloittaa ensi syksynä, Lajunen laskee.

Luulajan yliopiston kanssa onkin jo olemassa sopimus, joka mahdollistaa täkäläisten opinnot rajan takana esimerkiksi ympäristötekniikan koulutusohjelmassa. ”Mutta pitää olla realisti. Emme puhu kymmenistä vaan ehkä muutamasta opiskelijasta per vuosi”, Lajunen sanoo.

Toinen malli

Lajunen ehdottaa rakennusalan kaavaileman mallin rinnalle harkittavaksi myös täydentävää, nopeammin tutkintoja tuovaa ja samalla täysin Oulu-johtoista vaihtoehtoa. Sen mukaan olisi harkittava seudun ammattikorkeakoulujen insinööreille 2-3 vuoden jatko-opintomahdollisuutta, jonka aikana he perehtyisivät Oulun yliopistossa esimerkiksi liiketalouteen, tuotantotalouteen tai tietotekniikkaan.

Kyseiset opinnot johtaisivat painopisteestä riippuen maisteriksi tai diplomi-insinööriksi.

Tällaisista kursseista yliopistolla on kokemusta esimerkiksi muuntokoulutuksen taholla. Lisäksi ne voitaisiin ehkä toteuttaa EU:n rakennerahoilla. Myös jatkuvuutta on hyvä miettiä. Ehkä koulutus olisi sopiva aloittaa esimerkiksi vain kolmen vuoden välein.

Joka tapauksessa Lajunen ei ainakaan vielä halua puhua mistään ”yksiköstä”. Mutta hänen mukaan opetusministeriö on valmis kuulemaan asiassa.

Opetusministeri Maija Rask vastasi keskiviikkona kansanedustaja Kari Myllyniemen (kesk.) kirjalliseen kysymykseen, mitä opetusministeriö aikoo tehdä Oulun seudulla ilmenneen rakennusinsinööripulan poistamiseksi ja rakentamistekniikan osaston perustamiseksi uudelleen. Raskin vastauksen mukaan tällä hetkellä ei ole näkyvissä selviä syitä, jotka puoltaisivat osaston uudelleen perustamista.

Artikkelin lähde Kaleva