Vesi tulvahti kuivaan uomaan

Iijoen maisemointi on edennyt loppusuoralle

Maria Aitamurto

II-YLI-II Iijoen rannalla Pahkakosken voimalan alapuolella kohisee kuin koski jylläisi.

Matti Ylipahkala niittää heinää rannalla ja havahtuu poikkeukselliseen kohinaan ja kääntyy katsomaa. ”Tässä uomassa on tottunut näkemään vettä vain kevättulvien aikaan. Mukavampihan se on nyt vettä katsella kuin kivikkoa”, hän vertaa.

Tavallisesti tähän aikaan vuodesta uomassa ei ole vettä kuin parissa rapakossa ja pohjakivikon päällä kasvaa korkea pajukko.

Iijoen alaosan niin sanottujen kuivien uomien maisemointi on loppusuoralla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja PVO-Vesivoima Oy ovat kunnostaneet maisemia kymmenisen vuotta. Yksi uusi vesialue otettiin käyttöön keskiviikkona Pahkakosken voimalan alapuolella. Vajaan kilometrin mittaisen alueen täyttäminen vedellä kesti noin tunnin.

”Altaisiin mahtuu vettä noin 70 000 kuutiota”, laskee ympäristönhoitopäällikkö Jukka Ehrola PVO-Vesivoima Oy:stä.

Luonnonmukainen rakenne

Iijoen pääuoman viisi voimalaitosta on rakennettu vanhan jokiuoman sivulle, ja vesi johdetaan pääosin voimalaitosten kautta.

”Hankkeessa on kyse voimalaitosrakentamisesta aiheutuneen maisemahaitan korjaamisesta”, toteaa projektipäällikkö Timo Yrjänä ympäristökeskuksesta.

Nyt Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken kuivissa uomissa on valmiina 24 pohjapatoa. Ensi kesälle jää rakennettavaksi kaksi. Ehrola kertoo, että pohjapadot on rakennettu yleensä entisen kosken paikalle. Tarkoitus on, että kunnostustöiden valmistuttua uomassa on koko ajan pieni virtaus ja vesi ulottuu pohjapadon harjalle asti.

Tulva-aikana vesi ylettyy pohjapadon harjan päällä parin metrin korkeudelle.

Pohjapatojen rakentamisen lisäksi on raivattu pensaikkoja uomien pohjista ja rannoilta ja muotoiltu uomien pohjia ja rantoja.

Yrjänä kiittelee, että uusimmissa pohjapadoissa on luonnonmukaisempi rakenne kuin hankkeen alussa rakennetuissa. ”Padon harja ei ole viivasuora vaan seurailee luonnonmukaisia muotoja.”

Rantapenkereet ovat suorat, kaivinkoneella muotoillut. Ehrola arvioi, että muutamassa vuodessa penkereet alkavat viheriöidä ja vedet muokkaavat rantojen muotoja.

Ehrolan mukaan parin kolmen vuoden ajan on varauduttava korjailemaan patoja, sillä vedet siirtävät kiviä.

23 pohjapadon kustannukset, noin kymmenen miljoonaa markkaa, jaettiin kutakuinkin puoliksi valtion ja voimayhtiön kesken. Euroopan aluekehitysrahaston tuella tehdään yhteensä kolme pohjapatoa maisemointeineen, ja yksi näistä on jo valmis. Yhteensä näiden kustannusarvio on kolme miljoonaa markkaa.

tapio maikkola

7797:

Ei enää kivikossa. Ennen kunnostustöitä Iijoen kuivissa uomissa on ollut vettä vain keväisten tulvajuoksutusten aikaan.

7826, 7818

Pitkästä aikaa vettä. Pahkakosken voimalan alapuolella Iijoella saatiin keskiviikkona noin kilometrin matka uutta vesialaa. Oikealla näkyy vielä raivaamatonta ja kunnostamatonta uomaa ja rantapengertä. Niiden vuoro on ensi kesänä.

7830, 7827

Lopputulos. Pohjapadot luovat Iijoen kuiviin uomiin jokimaiseman entisen kivikon sijaan. Tulvien aikaan padon yli voi virrata vettä 800 kuutiota sekunnissa.

7835, 7838:

Pohjapato rakentuu. Iijoella Maalismaan kylän kupeessa yksi pohjapato valmistuu vielä tällä viikolla. Sen jälkeen jokimaiseman kunnostushankkeessa on jäljellä kahden padon rakennus.

Artikkelin lähde Kaleva