Kolmen kerroksen kurjuutta

Haapajärven kirjasto toivoo pääsevänsä rakentamislistalle

Liisa Lehto-Peippo

HAAPAJÄRVI Ahtaat tilat eivät ole Haapajärven kirjaston ainoa ongelma. Tilat kolmessa kerroksessa ovat lisäksi epäkäytännölliset sekä toiminnan ja asiakkaiden kannalta.

Henkilöhissi puuttuu, siksi osa asiakkaista ei kertakaikkiaan voi itse edes käyttää kirjastoa, vaan joutuu tyytymään siihen, mitä kirjastovirkailija heille tuo. ”Se rajoittaa asiakkaan oikeuksia”, huomauttaa kirjastotoimenjohtaja Eila Telinkangas.

Koska tilaa ei ole, osa kirjoista, joiden pitäisi olla asiakkaiden saatavilla hyllyissä, on varastossa kellarikerroksessa. Kirjasto toivoo, että se pääsisi valtion listoille ja voisi alkaa rakentaa uutta kirjastoa vuonna 2005.

Oulun lääninhallituksenkin mielestä Haapajärven kirjasto on läänin ahtain, ja se on sijoittanut kirjaston listalleen vuodelle 2005. ”Tilavajaus on hurja. Vuonna 1982, kun vanhaan suojeluskunnan taloon peruskorjattiin tilat kirjastolle, tilaa tämänkokoiselle paikkakunnalle piti olla 660 neliötä. Tilaa on vain vajaat 460 neliötä.”

Noin 7 800 asukkaan Muhos sai valtionosuuden 1 150 neliön kirjastoon. Haapajärvellä asukkaita on 8 300.

Kolme kertaa suuremmiksi

Uuten kirjastoon Eila Telinkangas toivoo tilaa 1 200-1 500 neliötä. Siellä olisi erillinen musiikkiosasto ja lehtisali olisi nykyiseen verrattuna ainakin kolminkertainen.

Kirjastoon toivotaan erillistä opiskelutilaa sinne kuuluvine käsikirjastoineen ja verkkoyhteyksineen.

Kun aikuisopiskelu lisääntyy, aiheuttaa se haasteita kirjastolle. Telinkankaan mielestä ei voida edellyttää, että jokaisella olisi kotonaan verkkoyhteydet. Opiskelutilaan on hänen mielestään voitava ottaa kokonainen koululuokka kirjastotunneille.

Kirjasto on edelleen kansansivistyslaitos. Siihen kuuluu myös muuta kulttuuritoimintaa kuten taidenäyttelyt. Näyttelyjen saavutettavuus kirjastossa on hyvä ja niiden valvonta hoituu mainiosti kirjaston henkilökunnan avulla. Taidenäyttelytila voi toimia myös kamarimusiikkisalina.

Tällä hetkellä varsinaisena näyttelytilana toimii valtuustosali. Sen saavutettavuus on rajoitettu, ja valvonta on vaikea järjestää. Kirjastossa pidetään jonkin verran pieniä taidenäyttelyjä, mutta se ei ole Telinkankaan mielestä oikea ympäristö taiteelle.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kirjaston kustannusarvioksi 18 miljoonaa markkaa. Valtionosuuden määrä on puolet. Kirjaston sijainti ei juuri muutu, sillä se sijoitetaan nykyisen taakse. Nykyiseen kirjastotaloon, jossa on lisäksi teatterisali, tulisi kokoontumistiloja, musiikkiopiston tiloja sekä teatterin lämpiö.

Koululaitosta vanhempi

Haapajärven kirjasto on 30 vuotta kaupungin koululaitosta vanhempi. 150-vuotiasta kirjastoa ja 120-vuotiasta koululaitosta juhlitaan perjantaina. Haapajärven kirjasto on Oulun läänin vanhimpia. Pudasjärven kirjaston 150-vuotisjuhlia vietettiin viime vuonna. Tänä vuonna Haapajärven lisäksi juhlat ovat Piippolasssa.

Ensimmäisessä Haapajärven kirjastossa oli 29 nidettä. Kirjastoa ”pidettiin auki jumalanmeiningin” jälkeen kaksi tuntia. Laina maksoi silloin kaksi kopeekkaa. Nyt kirjastossa on 76 000 nidettä. Kirjasto on auki 49 tuntia viikossa ja laina on maksuton.

Eila Telinkangas toteaa, että kirjasto perustettiin kansan sivistystason nostamiseksi, ja siinä nähtiin tärkeäksi lukutaito. ”Lukutaito on tärkeä edelleen ja nimenomaan todellinen lukutaito, eli luetun ymmärtäminen.”

Kirjasto ja sen johtaja ovat ponnistelleet monella tavalla lasten ja nuorten lukuinnostuksen lisäämiseksi. Lukutaitokampanja tuotti kirjastolle kirjailijaliiton tunnustuspalkinnon.

Kirjaston käytössä Haapajärvi ylittää valtakunnan luvut. Puolella haapajärvisistä on kirjastokortti, jota myös käytetään. Kirjaston käyttäjiä on Telinkankaan arvion mukaan enemmän, ehkä kolme neljäsosa haapajärvisistä, koska on perheitä, joissa lainataan yhdellä kortilla. Valtakunnallinen tavoite on, että 48 prosentilla kansalaisista olisi kirjastokortti.

LIISA Lehto-peippo

Nuori kirjastonkäyttäjä. Kuusivuotias esikoululainen Jani Lahtinen ei osaa vielä lukea, mutta katselee mielellään kuvia kirjoista. Tällä kerralla hän on kiinnostunut videonauhoista.

Paljon lehtiä. Anita Vuoti käy lukemassa lehtisalissa lehtiä, joita hänelle ei itselleen tule.

Ahdasta varastossa. Kirjastonhoitaja Birgit Hyvönen etsii kellarivarastosta klassista nuortenkirjallisuutta, jonka oikea paikka olisi kirjaston varsinaiset hyllyt käyttäjän ulottuvilla.

Artikkelin lähde Kaleva