Kiistat repivät Kuusamo-kuvaa

Imagokyselyssä vaikuttajat näkivät hyvän julkisivun takaa jopa korruptiota

Aku Ahlholm

KUUSAMO Melkein kaksi vuotta sitten kaupungiksi julistautunut Kuusamo sai tuoreessa kyselytutkimuksessa suomalaisilta vaikuttajilta ja toimittajilta hyvän arvosanan 8+ asioidensa hoidossa.

Haastatellut pitivät Kuusamon julkisivua hyvänä muun muassa Rukan, matkailun ja luonnon ansiosta. Tiedotusvälineissä Kuusamo-kuva on jopa kiiltokuvamainen. Sielläkin eniten korostuvat luonnon ja vapaa-ajanvieton suomat mahdollisuudet.

Julkisivun takana sitten savuaakin. Tutkimuksesta vastannut yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Jyrki Pietilä toteaa, että suuri joukko pelkää Kuusamon menettäneen suuresti imagopisteitä luonnon- tai ympäristönsuojeluun liittyvissä kiistoissa. Korruptiotakaan ei arvioiden mukaan ole puuttunut. Haastatellut muistivat muun muassa Tulihtan.

”Kuusamolaisten sisäänpäinkääntyneisyys tai taipumus sisäiseen eripuraan näyttää myös olevan monen huulilla”, Pietilä toteaa.

Hienoksi rakennetun Rukan takaa haastatellut näkivät työttömyyttä, puutetta ja ankeutta. Keskustapuolueen valta-asemasta johtuva hallitseva mielipide ei Pietilän mukaan ollut kaikkien mieleen, tosin se ei noussut päällimmäiseksi.

Pietilä korostaa, että kyselyssä haluttiin poimia juuri kriittisiä asioita, jotta tuloksista olisi enemmän hyötyä Kuusamolle.

Kuusamon hallintojohtaja Markku Kämäräinen on hieman yllättynyt kiistojen saamasta huomiosta. ”Ne nousivat esille enemmän kuin olisi odottanut”, hän kertoo.

Kaupungin saama arvosana oli Kämäräisen mukaan silti yllättävän hyvä. Tutkimuksen vertailuryhmäksi valitut kymmenen kuusamolaista vaikuttajaa antoivat kotikaupungilleen heikomman arvosanan.

Kaupungin Moniviestintä Oy:ltä tilaama sidosryhmätutkimus oli ensimmäinen osa Kuusamon imagoselvitystä.

Yli 60 000 markkaa maksaneessa tutkimuksessa haastateltiin 21:ta kaupungin valitsemaa suomalaista vaikuttajaa, muun muassa johtavia virkamiehiä, järjestöjen edustajia ja kulttuuri-ihmisiä.

Lisäksi haastateltiin kuutta tutkijoiden valitsemaa toimittajaa ja kymmentä kuusamolaista vaikuttajaa.

Imagoselvitys jatkunee vielä haastattelututkimuksella kaupungin imagosta sekä kirjekyselyillä matkailun kuvasta ja yritysten kiinnostuksesta tulla Kuusamoon. Lopuksi järjestetään seminaari, jossa pohditaan, miten Kuusamoa on kehitettävä.

Kaupunki ihmetytti

Kuusamon julistautuminen kaupungiksi herätti haastatelluissa ihmetystä tai vähättelyä. Monet totesivat kuitenkin, että asia oli kuusamolaisten oma ja että siitä voi olla hyötyäkin.

Kuusamon strategioissa ei arvioiden mukaan pitäisi liikaa korostaa it-alaa, mutta yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulun kanssa sai kiitosta.

Kuusamolaisten yhteistyökykyä pidettiin huonompana kuin yhteydenpitokykyä. Naapurikuntiin Kuusamon toivottiin parantavan diplomatiaansa.

Haastatellut toimittajat totesivat, että kaupungin perustiedotus toimii hyvin. Sen sijaan oma-alotteisesti juttua tekevä toimittaja ei saa riittävän helposti lisätietoa.

Jyrki Pietilän mukaan on Kuusamon kannalta imartelevaa, että kaikki tutkimukseen haastatellut halusivat vakavuudella paneutua Kuusamon asioihin.

Koillismaan keskuksena pidetty kaupunki herätti myös voimakkaita tunteita, mikä ilmeni, kun haastateltuja pyydettiin kuvaamaan Kuusamoa kolmella sanalla.

”Tämä viitannee siihen, että Kuusamo on kaikkea muuta kuin hahmoton; Kuusamo on suomalaisille vahvasti olemassa”, Pietilä toteaa.

Aku Ahlholm

Tunnettu kaupunki. Kyselyn mukaan Kuusamo saa enemmän julkisuutta kuin se kokoonsa nähden ansaitsisi.

Artikkelin lähde Kaleva