Maatalouden murros käännekohdassa

Erikoistuminen voimistunut myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla

Jari Niemi

KALAJOKI Maatalouden murros on ollut erittäin voimakas Euroopan unioniin liittymisen jälkeisinä vuosina, mutta nyt se näyttäisi ainakin hidastuneen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jäljelle jääneet tilat ovat suurentuneet ja huomattava osa niistä ovat erikoistuneet alueen vahvoihin tuotantosuuntiin eli naudanlihaan ja maitoon.

MTK Keski-Pohjanmaalla on EU hakemusten piirissä 3 060 tilaa, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 85 eli 2,7 prosenttia. Alueella oli vuonna 1994 noin 4 000 tilaa, joista on nyt poistunut 1 000. Lopettaneiden tilojen tilukset ovat siirtyneet naapuristolle ja peltopinta-ala on kasvanut hiukan joka vuosi. Viljelyksessä oleva peltopinta-ala kasvoi 29,67 hehtaarista 30,83:een viimeisen vuoden aikana. Alueen maidosta saamat tulot kasvoivat viime vuonna 24 miljoonalla markalla.

MTK Keski-Pohjanmaalla on nyt 89 402 nautaeläintä, jossa on lisäystä 2 617 kappaletta viime vuoteen verrattuna. Kalajokilaaksosta alueeseen kuuluvissa Alavieskassa, Reisjärvellä ja Sievissä nautaeläimiä on ollut jo muutaman vuoden enemmän kuin asukkaita.

Kaupungiksi mielivällä Kalajoella nautaeläinten lukumäärä ylitti ilmeisesti tänä vuonna kunnan asukasluvun, mutta Ylivieskassa asukasluku on yhä liki kolme kertaa suurempi kuin nautaeläinten lukumäärä.

MTK Pohjois-Pohjanmaan kärkipaikkaa pitää Nivala, joka on yhä maan suurin nautapitäjä 16 104 nautaeläimen lukumäärällä. Nautoja on Nivalassa liki 5 000 enemmän kuin asukkaita. Lisäksi Nivala on yhä toiseksi suurin maitopitäjä Kiuruveden jälkeen.

Naudanlihan lisäksi kasvavaksi tuotantosuunnaksi voidaan luokitella Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla perunanviljely etenkin rannikkoseudulla sekä useilla paikkakunnilla myös viljanviljely. Sen sijaan sikaloiden ja kanaloiden lukumäärät ja eläinmäärät ovat pudonneet lähes kaikissa kunnissa.

Myös hevosten määrä on vähentynyt. Keski-Pohjanmaalla on nyt emakoita noin 300, lihasikoja yli 2 000, hevosia 96 ja kanoja 4 000 vähemmän kuin viime vuonna.

”Kehitys on ollut varsin kovaa. Tuottajien ikärakenne on vielä Suomen nuorimpia, mutta sen osalta meilläkin on tulossa vuosina 2005-2010 jännittävät ajat, kun suuret ikäluokat tulevat sukupolvenvaihdosikäisiksi”, arvioi MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki.

Haasteita riittämiin

Sukupolvenvaihdoksien lisäksi maataloudessa riittää tulevaisuudessa runsaasti haasteita. MTK Keski-Pohjanmaan suunnitteluagronomi Juha Hämäläinen nosti järjestön maanantaina pitämässä tiedotustilaisuudessa esille muun muassa aukottoman laatuketjun pellolta pöytään valmiiksi saamisen vuoteen 2006 mennessä, lantaongelmien ratkaisemisen ja viljelijöiden työnkäytön paremman hallinnan. Viljelijöiden arvioidaan tekevän vuositasolla noin 1 000 tuntia enemmän töitä kuin palkansaajien.

Ongelmia saattaa syntyä myös liian nopeasti tehdyistä laajennuksista etenkin, jos ne on rahoitettu liiaksi vieraalla pääomalla. Into investointeihin ei ole Pohjanmaalla hiipunut, sillä myös Etelä-Pohjanmaan kattavalla Pohjanmaan TE-keskuksen alueella on jätetty peräti 19 prosenttia koko valtakunnan anomuksista. Suomessa on kaikkiaan 15 TE-keskusta.

Pohjois-Pohjanmaalla investointeja suunnittelee 39 prosenttia viljelijöistä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksella on agronomi Mikko Kankaan mukaan yhä hyllyssä noin 500 hakemusta, mutta rahat on käytännössä kulutettu. Esimerkiksi maitokiintiöitä on haettu 30 miljoonan litran verran, mutta TE-keskuksella on niitä jaettavana vain miljoona litraa.

Sekä Keski- että Pohjois-Pohjanmaalla saadaan tänä kesänä hyvä sato.

Maittavaa rehua. Nautaeläinten lukumäärä on kasvanut sekä Pohjois- että Keski-Pohjanmaalla maatalouden murroksen myötä. Lehmille riittää tänä syksynä ulkonakin maittavaa rehua.

Jari Niemi

Pinta-ala kasvanut. Perunan tuotantoala on kasvanut Kalajoella 20 hehtaarilla viime vuodesta.

Jari Niemi

Artikkelin lähde Kaleva