Kaukolämpö tuli Alavieskaan

Kevyt polttoöljy korvataan kotimaisella polttoaineella

Ilkka Lappalainen

ALAVIESKA Kunnanjohtaja Aarne Karvonen hymyili kilpaa auringon kanssa saadessaan kunnian kääntää katkaisijasta käytiin uuden lämpökeskuksen polttoaineen syöttölaitteen. Laitteen raastavan merkkiäänen halkaistessa ilmaa taittui uusi sivu Alavieskan historiassa: kunta siirtyi kaukolämmön aikaan.

Uusi Vieska Energia Oy:n rakentama kaukolämpölaitos toimii kotimaisella polttoaineella: kuoren ja puun seoksella, hakkeella sekä turpeella. Sen ansiosta kevyen polttoöljyn käyttö kunnan rakennusten lämmittämisessä putoaa 60 prosentilla. Rahassa mitattuna tämä tietää säästöä 468 000 markkaa vuodessa.

Kolmentuhannen asukkaan Alavieskassa on keskusteltu aluelämmöstä jo 1970-luvulta lähtien. Aluksi lämpölaitosta suunniteltiin keskustaan paloaseman viereen. Asia ei kuitenkaan edennyt ennen kuin Vieska Energia, jonka yhtenä omistajana kunta on, ilmaisi kiinnostuksensa hanketta kohtaan.

Lämpölaitos ei kuitenkaan noussut paloaseman viereen, vaan teollisuusalueelle, jonka kunta sai omistukseensa kolmisen vuotta sitten. Tätä pidetään parempana paikkana, koska sen ympärillä on yrityksiä, jotka käyttävät kaukolämpöä ja toisaalta laitoksen päästöt eivät ole lähellä asutusta.

Kaukolämmön hinta Alavieskassa tulee olemaan sama kuin Ylivieskassa. Kunnan kannalta uusi laitos valmistui oikeaan aikaan, sillä kunnantalolla ja muissakin kunnan omistamissa rakennuksissa öljykäyttöiset kattilat olisi jouduttu uusimaan pian.

Teho riittää

Lämpökeskus maksoi 2,8 miljoonaa markkaa. Pari kilometriä pitkän kaukolämpöverkon rakentamiseen hupeni 1,8 miljoonaa markkaa. Ensivaiheessa kaukolämmön piiriin kuuluvat teollisuusalueella toimivat yritykset sekä keskustassa sijaitsevat koulukeskus, kunnantalo, vanhustentalo ja kirjasto.

Lämmitettävä rakennustilavuus on reilut 66 000 kuutiota. Toimitusjohtaja Juhani Myllymäki Vieska Energia Oy:stä arvioi laitoksen tehon riittävän ainakin puolet suuremman määrän lämmittämiseen.

Yksittäiset omakotitalot ja muut lämmön kuluttajat voivat liittyä kaukolämpöverkkoon keskustan alueella; ainakin nyt vedetyn lämpöputken liepeillä. Uutta linjaa omakoitaloon ei Vieska Energian laskelmien mukaan kannata vetää, jos linjan pituus on yli viitisenkymmentä metriä.

Ympäristö kiittää

Myllymäki pitää kaukolämpölaitosta ympäristön kannalta yksittäisiä lämpökattiloita parempana. Nyt savusuodattimen läpi menevät päästöt leviävät ilmaan 30 metriä korkean piipun kautta, joten ne kulkeutuvat laajalle alueelle eikä niistä ole haittaa ympäristölle.

Kotimaista polttoainetta käyttävän kattilan rinnalla on myös öljykattila. Jos tekniikka pelaa moitteettomasti, kotimaisella polttoaineella tuotetun lämmön osuuden arvioidaan yltävän 95 prosenttiin kokonaiskulutuksesta.

Tekniikka on kehittynyt niin, ettei puun ja turpeen polttaminen vaadi enää tukipolttoja öljyllä. Jossain määrin teknisiä ongelmia on yhä kiinteän polttoaineen syötössä.

Uusi aika. Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen käynnistää uuden kaukolämpökeskuksen toimitusjohtaja Juhani Myllymäen seuratessa tapahtumaa.

Ilkka Lappalainen

Puu palaa. Kevyt polttoaine korvataan kotimaisella raaka-aineella Alavieskan lämpölaitoksella.

Ilkka Lappalainen

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva