Perunatutkimusta Yppärissä

Hollantilainen HZPC etsii kenttäkokeilla kaikkialla toimivaa perunalajiketta

Helge Murtovaara

PYHÄJOKI Yksi maailman suurimmista perunanjalostajista, hollantilainen HZPC, etsii uusia perunalajikkeita, jotka toimisivat mahdollisimman laajalla alueella. Lajikekoepalstoja on 25 eri puolilla maailmaa, pohjoisimmat Pyhäjoen Yppärissä ja eteläisimmät Israelissa ja Turkissa.

Kasvinjalostaja Rian Stekelenburg kertoo, että Yppärissä on tänä kesänä kokeiltu noin 40 lajiketta. Osalla niistä on vasta olemassa vain koodi, mutta vertailulajikkeista löytyy jo aiemmin tunnettuja standardilajikkeita.

”Kokeilemme uusia lajikkeita, katsomme mitä ne menestyvät täällä pitkän päivän olosuhteissa. Seuraamme perunasatoa, perunan kokoa, teemme havaintoja sisäisestä ja ulkoisesta laadusta. Katsomme menestyykö joku lajikkeista erityisen hyvin”, luettelee Stekelenburg.

Toimitusjohtaja Eero Pisilä katsoo Pyhäjoen Kantaperuna Oy:n hyötyvän yhteistyöstä hollantilaisen HZPC:n kanssa.

”Uskomme, että tutkimukset palvelevat siemenperunatuotannon mahdollisuuksia täällä meidän pohjanmaalla.”

Yppärin koepalsta toimii erinomaisesti

Koekentät suunnitellaan ja sijoitetaan siten, että ne mahdollisimman hyvin vastaavat paikallisia olosuhteita, lannoitukset ja muut toteutetaan samalla tavoin kuin perunatuotannossa yleensäkin.

Stekelenburg kehuu lajikekoepalstaa erinomaiseksi, sillä joistakin tutkittavista lajikkeista on löytynyt rupea ja muitakin vikoja. Sen ymmärtää, kun tutkimuksen tavoitteena on koko ajan karsia heikosti menestyvät lajikkeet ja keskittyä jalostamaan vain parhaita lajikkeita.

HZPC tekee vuodessa noin 1 500 risteytystä ja kloonaa noin 150 000 uutta lajiketta. Kasvipatologi Martzen Stekelenburgin mukaan lajikkeet testataan ensin laboratoriossa ja kasvihuoneissa kontrolloiduissa olosuhteissa.

”Jos joku lajike muutaman koevuoden jälkeen näyttää lupaavalta, ryhdytään laajemman mittakaavan käytännön viljelykokeiluun”, Rian Stekelenburg ja Eero Pisilä kertovat.

Kymmenen vuoden kokeiden ja testaamisen jälkeen Rian Stekelenburg arvelee, että jäljellä on kolme lajiketta. Voi olla 12-13 vuoden tutkimustyön jälkeen markkinoille päätyy ainoastaan yksi lajike. Yhden uuden lajikkeen tutkimuskustannukset nousevat reiluun viiteen miljoonaan markkaan.

”Haluamme löytää lajikkeita, joita voi käyttää kaikissa paikoissa. Se on hyvin vaikeaa, koska ilmastot ovat hyvin erilaisia. Jalostajan työ on sitä, että pystyy heittämään pois niin paljon lajikkeita kuin on mahdollista, mutta säilyttää ne hyvät.”

Helge Murtovaara

Hollantilaisia perunamaalla. Kasvipatologi Martzen Stekelenburg (oik.) ja kasvinjalostaja Rian Stekelenburg (kesk.) kaivoivat perunoita Yppärissä, taustalla kuokkii yppäriläinen Lauri Sarja.

Helge Murtovaara

Vilkasta keskustelua. Hollantilaisen perunanjalostaja HZPC:n kasvipatologi Martzen Stekelenburg ja kasvinjalostaja Rian Stekelenburg sekä Pyhäjoen Kantaperuna Oy:n toimitusjohtaja Eero Pisilä ovat tyytyväisiä yhteistyöstä perunatutkimuksessa.

Helge Murtovaara

Käsityönä tutkimusperunaa. Hollantilainen perunanjalostaja HZPC etsii uusia perunalajikkeita koekentillä ympäri maailmaa. Yppärin koepalstalla kaivamassa kasvinjalostaja Rian Stekelenburg ja kasvipatologi Martzen Stekelenburg.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva