Seitsenkertaisen onnellinen loppu

Nukketeatteria

Nukketeatteri Akseli Klonk: Lumikki ja kääpiöitä seitsemän. Teksti Grimm & Janne Kuustie. Ohjaus Janne Kuustie. Nuket Virpi Tanskanen & Timo Nyyssönen. Lavastus Virpi Tanskanen & Paavo Ritvanen. Musiikki Mikko Karjalainen. Valot Kimmo Korkala. Sekatyöläiset Sari Korva, Jaana Suorsa, Kati Matero, Laura Viinikka, Minna Räty, Jaakko Pirttijoki ja Vesa Tammela.

Rooleissa Sirpa Grip, Tuomas Kumpulainen, Kimmo Korkala, Janne Kuustie. Ensiesitys Nukun pienessä salissa Oulussa 15.9. Seuraava yleisöesitys 20.9. Yli 3-vuotiaille.

Olipa kerran maa, jossa oli kaikki hyvin. Ei ollut pahoja tekoja ja kaikki olivat onnellisia. Viisas kuningatar ja hänen melkein yhtä viisas kuninkaansa ratkaisivat kaikki kansalaisten ongelmat.

Sadut ovat usein suoraviivaisen raakalaismaisia. Niistä kerrottiinkin ennen aikuisille eri versioita kuin lapsille, ja vieläkin niissä on jäänteenä mahdollisia tasoja, jotka eivät avaudu kaikenikäisille samalla tavoin.

Oululaisen Nukketeatteri Akseli Klonkin versio Grimmin veljesten Lumikista on onnellinen. Sovitus korostaa alun onnellista olotilaa ja palauttaa onnen sadun lopussa.

Kääpiöitäkään ei hylätä! Kerrankin nämä pienet kaivosmiehet otetaan mukaan prinssin linnaan eikä heitä unohdeta metsämökkiin kaipaamaan ihailemaansa ja rakastamaansa prinsessaa.

Lumikin sovittajan ja ohjaajan Janne Kuustie mielestä sadut alkavat usein tylysti. Siksi happy endiin on nyt lisätty onnellinen alku ja onnellista loppuakin on vähän kasvatettu.

”Sadun maailmassa tapahtuu yllättäviä asioita, joiden jälkeen mikään ei ole entisellään”, Kuustie raportoi kuin Yhdysvaltojen viime tiistain tapahtumia kommentoineet valtionpäämiehet ja poliitikot.

Sadun karmeudet risteävät sotatermein kuvatun terrorismin kanssa. Sadut on kuitenkin rakennettu katarttisiksi, vapauttaviksi. Amerikkalaiset etsivät katharsistaan vasta kostosta.

”Seuraava juttumme Ali Baba ja rosvoja neljäkymmentä osuu vieläkin paremmin tämän hetken maailmantilanteeseen: siinä on mukana arabeja, niin että olemme jo ehtineet miettimään, pitäisikö toteutusta muuttaa...”

Ali Baba ja rosvoja neljäkymmentä saa ensi-iltansa sairastapausten vuoksi vasta ensi lauantaina.

Klonkin Lumikissa on kätketysti kysymys myös vallasta ja alistussuhteista. Paha kuningatar käyttää valtaansa paitsi tytärpuoleensa myös metsästäjään, ammattikaupustelijaan ja ammattiparturikampaajaan.

Kuustien sovituksessa sadun henkilöillä on siis ammatteja - muillakin kuin kääpiöillä.

Prinsessa saa silti olla prinsessamainen ja kaspermainen prinssikin pysyy lestissään.

Tietty tuttuus sadussa on säilytetty kaikkein pienimpien kärryillä pysymisen takia. Hekin kyllä hoksaavat sadun muunnelmat ja reagoivat yllättäviin erilaisuuksiin.

Kekseliäs aittamainen laatikkolavastus avattavine luukkuineen ja kääntyvine ovineen on Klonkin luottolavastajan ja nukentekijän Virpi Tanskasen kumppaneineen taikoma.

Puupinosta tekeytyy seitsemän kääpiön pikkarainen mökki ja ympäristössä on kylliksi yllättäviä aukkoja kaikkien seitsemän pikku-ukon kurkistella vuorotellen.

Lavastuksen tunnelma on maalaismainen ja valo lämpöinen. Työn ja maalaiselämän läsnäolo näkyy myös rekvisiitassa, lapiossa ja luudassa.

Nukkeja on tällä kertaa ennätysmäärä viisitoista. Ne ovat persoonallisen näköisiä, satukuvitusten imelät henkilöhahmot kaukaa kiertäviä mutta uskottavia.

Lumikki on karhean kaunis. Ulkoisella kauneudella onkin tämän klassikkosadun sanomassa likaiset jäljet.

Sisäistä kauneutta on olla syömättä kaikkea kenenkään toisen lautaselta ja olla nukkumatta koko yötä kenenkään toisen sängyssä.

EEVA KAUPPINEN

Pekka Peura

Viisaat hallitsijat. Olipa kerran onnellinen maa, jossa ei ollut pahoja tekoja ja kaikki olivat onnellisia. Nukkeateatteri Akseli Klonkin Lumikissa onni voittaa petoksen ja raakalaismaisuudet. Onnellista maata johtavat viisas kuningatar ja hänen melkein yhtä viisas kuninkaansa Virpi Tanskasen ja Timo Nyyssösen piirteiltään persoonallisina nukkeina.

Artikkelin lähde Kaleva