Nuku-keskus muuttuu arkiksi?

Valtakunnallinen lasten kulttuuritalo voisi kehittyä Byströmin kortteliin Oulussa

Eeva Kauppinen

OULU Oulun nuoriso- ja kulttuurikeskus pyrkii kasvamaan lasten- ja nuortenkulttuurin kotimaiseksi lippulaivaksi eli Dublinin The Arkin kaltaiseksi, lasten ja nuorten kulttuuritarpeita kokonaisvaltaisesti palvelevaksi arkiksi eli kulttuuritaloksi.

Kulttuuritoimen toiminta- ja taloussunnitelmaan vuosille 2002-2004 sisältyy esitys Nukun toiminnan laajentamisesta sekä lapsille ja nuorille suunnattujen kulttuuripalvelujen ratkaisevasta lisäyksestä.

Toiminnallinen selvitys esitetään toteutettavaksi 2002. Sen lisäksi toivotaan tilavaihtoehtojen tutkimista. Ensisijaisesti olisi selvitettävä laajentuminen samassa korttelissa sijaitsevaan Byströmin kiinteistöön.

Odotettu III vaihe

Byströmin kiinteistö on nuoriso- ja kulttuurikeskuksen kolmas vaihe, josta on tehty päätökset jo 1988. Siitä asti on odotettu, että kaupunki toteuttaa keskuksen loppuun asti.

Ensimmäinen vaihe oli entisen poliisitalon saneeraus (valmistui 1991), kakkosvaihe uudisrakennus, joka rakennettiin Hallituskadun varteen, puretun putkasiiven paikalle (valmistui 1992).

Nyt uusia toimintoja varten lisätilaksi kaivattava Byströmin kiinteistö tarkoittaa tervaporvari, merikapteeni Otto Ravanderin rakennuttamaa, vuonna 1884 valmistunutta uusrenessanssivaikutteista päärakennusta Ojakadun ja Aleksanterinkadun varrella sekä siihen kiinnittyvää, Aleksanterin- ja Hallituskadun kulmassa sijaitsevaa kaksikerroksista kivitaloa vuodelta 1883.

Byströmin sivurakennus eli Hallituskadun varrella oleva nk. ”Nappi” on jo aiemmin remontoitu osaksi nuoriso- ja kulttuurikeskusta.

Tällä hetkellä Byströmin kiinteistössä toimii mm. kaupungin nuoriso- ja sijaishuolto.

Uusi toimintamuoto

Kulttuuriministeri Suvi Lindén ehdotti elokuussa Suomeen The Arkin kaltaista valtakunnallista lasten kulttuuritaloa, joka rahoitettaisiin arkin tapaan pääosin verovaroilla.

Irlannissa, Dublinissa sijaitseva The Ark perustettiin 1995. Valtaosa sen ohjelmasta on interaktiivista, osallistuvaa. Kohderyhmänä ovat 3-13-vuotiaat, mutta samasta teemasta järjestetään usein koko ikäluokan läpäiseviä, eri alojen taiteilijoiden vetämiä työpajoja ja kursseja lapsille, heidän vanhemmilleen ja opettajille - tai kaikille yhdessä.

”The Ark on hirveän hyvä esimerkki”, sanoo johtava kulttuurisihteeri Arja Huotari. Hän tutustui Dublinissa lasten kulttuuritaloon muutama vuosi sitten.

Nukussa on Huotarin mukaan kokeiltu monenlaista kurssi- ja työpajatoimintaa, yleensä valtion tai EU:n tuella. Laajamittaisin projekti oli muutama vuosi sitten päättynyt taiteilijatyöpaja. Muita ovat mm. sirkustaiteen Mirkku-projekti, 10 tuntia taidetta kouluille -paketti sekä Proto ry:n kanssa viime joulun alla osittaisen nettobudjetin tuotolla aikaansaatu Matka jouluun.

”Toimintakenttä, mihin uudella säännöllisemmällä, pysyvällä ja suunnitelmallisella työpaja- ja kurssitoiminnalla tähdätään, on taiteen perusopetuksen ja koulussa annettavan taiteenopetuksen välissä - tiiviissä yhteistyössä opetustoimen kanssa”, Huotari painottaa.

Oululle oma malli

Kulttuuriminsterinkin positiivisena esimerkkinä esiin nostaman The Arkin pääperiaatteet koetaan Nukussa ”herkästi omiksi”.

Uuden tai kirkastetun toimintamuodon toteutukseen voisi toiminnallisessa selvityksessä silti löytyä myös Oulun oma malli.

”Kun toteutusta yhdessä mietitään, sen muoto voi muuttua. Lähtökohtana on mielessä The Arkin ja helsinkiläisen Annantalon sekoitus. Annantalo keskittyy yhteistyöhön koulujen kanssa. Siellä on erikoistilat eri taidelajeille, mm. grafiikalle ja savelle. Koululuokat saapuvat sinne työskentelemään esimerkiksi kymmeneksi tunniksi.”

The Arkissa Huotaria viehättää idea toiminnan teemoittamisesta. Teemat vaihtuvat esimerkiksi kerran kuukaudessa. Kuukauden aikana teemaa käsitellään eri työmenetelmillä. Sama asia on muotoiltu eri kohderyhmille sopivalla tavalla. Ohjelmassa on viikonlopun, muutaman päivän tai viikon mittaisia työpajoja ja projekteja.

Taiteilijaresidenssejä?

Kulttuuritoimen talous- ja toimintasuunnitelmassa 2002-2004 on aluksi esitetty toiminnallisen selvityksen laatimista. Selvitys haluttaisiin aloittaa jo ensi vuonna.

Asia etenee jos etenee kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä, joka on kaupunginhallituksen käsittelyssä ensimmäisen kerran 22. lokakuuta.

Toiminnallinen selvitys sisältäisi myös toteutuksen taloudelliset laskelmat.

”Tämä on iso asia. Tarvitaan vähintään yksi virkamies lisää toimintaa organisoimaan. Uuden toimintamuodon myötä syntyisi lisäksi työtilaisuuksia ammattitaiteilijoille. Rahaa tarvitaan palkkaukseen ja Byströmin kiinteistön perusparannukseen, joka on edessä myös nykyisen käyttäjän kanssa”, johtava kulttuurisihteeri hahmottelee.

”Kulttuuripuolella on myös muita tilatarpeita. Olisi selvitettävä, ovatko ne yhdistettävissä Byströmin kiinteistössä. Haluaisin tutkia, kuinka esimerkiksi taiteilijaresidenssit voitaisiin yhdistää uuteen toimintamalliin ja kolmannen vaiheen tiloihin.”

Ministeri mukaan

Kulttuuriministeri on kutsuttu Nukuun tapaamaan asian tiimoilta kulttuurilautakunnan jäsenet ja kulttuuritoimen virkamiehiä. Oulussa tähdätään siihen, että valtio saataisiin mukaan ja kulttuuriministerin esittämä valtakunnallinen lasten kulttuuritalo voisi toteutua Nukussa.

Oulun kaupunkihan on priorisoinut lasten ja nuorten kulttuurin yhdeksi viidestä painopistealueesta.

”Meillä on myös ehdotus yhteisestä lasten ja nuorten kulttuurin läänintaiteilijasta Oulun läänin taidetoimikunnan kanssa. Jos vuodeksi 2002 saataisiin alan läänintaiteilija, se olisi kokeilua asian yhdestä syrjästä”, kertoo Huotari.

Samalla lasten ja nuorten kulttuurin asia laajenee alueellisesti. Ajatuksena on palkata läänintaiteilijaksi taiteen asiantuntija, joka voi työskennellä sekä lasten että opettajien kanssa. Puolet hänen työajastaan keskittyisi Ouluun ja puolet lähikuntiin. Sijoituspaikkana on läänin taidetoimikunta.

Yksi mahdollisuus on, että oululaisen lasten ja nuorten kulttuuritalon palveluja voitaisiin tarjota alueellisesti ostopalveluina. Mutta se on niitä asioita, joita ei ole vielä selvitetty.

”Alueellisuus on tärkeää nykypäivänä. Nukua ei voi joka kulmalle perustaa”, huomauttaa kulttuurilautakunnan jäsen Leena Saarela.

”Meillä on suunnitelmia, ajatuksia, haaveita. Toistaiseksi ne on formuloitu jonkinlaiseen muotoon. Haaveeksi asia jääkin, jos toiminnallista selvitystä ei nyt saada liikkeelle”, korostaa Huotari.

Lisäversoja runkoon

Taiteen keskustoimikunnassa valmistellaan paraikaa opetusministeriön toimeksiannosta lastenkulttuuripoliittista ohjelmaa. Ohjelmaa laadittaessa selvitetään lastenkulttuurin kannalta keskeisten laitosten nykyinen ja tavoiteltava rooli. Työryhmän ehdotuksen tulee valmistua marraskuun loppuun mennessä.

Nykyinen kulttuuriministeri on nostanut lasten ja nuorten kulttuurin omassa toiminnassaan etusijoille tärkeysjärjestyksessä.

Kulttuuriministerin kotikaupungissa sijaitseva Nuku-keskus on hyvin potentiaali valtakunnallinen lasten ja nuorten kulttuuritalo.

”Tässä on kysymys myös kulttuuriministerin omien haaveiden toteuttamisesta”, huomaa Saarela.

Arja Huotari tarkentaa, ettei uuden toimintamuodon kehittämisessä ole kysymys Nukun toimintojen muuttamisesta vaan laajentamisesta. Perusasian pitää Nukussa säilyä.

Lasten ja nuorten kulttuurin runkona Oulussa on järjestöjen ja yhdistysten tarjoamien harrastusmahdollisuuksien lisäksi tanssin, elokuvan, teatterin ja musiikkivideoiden festivaaliketju.

pekka peura

Byströmin kiinteistö. Valtakunnalliseksi lasten kulttuuritaloksi pyrkivä Nuku-keskus haluaa korttelista käyttöönsä myös Byströmin päärakennuksen (kuvassa) ja siihen liittyvän kiviosan. Talot rakennutti tervaporvari, merikapteeni Otto Ravander 1880-luvulla.

Artikkelin lähde Kaleva