Oulun ulkomaalaisten määrä kasvussa

Katri Mäkinen

Ulkomaalaisten määrä Oulussa kasvaa koko ajan. Vielä kymmenen vuotta sitten kaupungissa asui vakituisesti vajaat 500 ulkomaalaista, nyt vastaava luku on jo 1700. Eniten Oulussa on venäläisiä, irakilaisia, ruotsalaisia, vietnamilaisia ja entisen Jugoslavian alueelta tulleita.

”Osa venäläisistä on inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Myös ruotsalaisten joukossa on sellaisia paluumuuttajia, jotka ovat aikoinaan lähteneet Suomesta ja hakeneet itselleen Ruotsin kansalaisuuden”, Inkeri Hackzell Oulun maistraatista kertoo.

Kiintiöpakolaisia Ouluun on otettu eniten Irakista ja Vietnamista. Entisen Jugoslavian alueelta tulleet ihmiset ovat oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Ulkomaalaiset muuttavat Ouluun yleensä työn, opiskelun tai avioliiton vuoksi.

”Esimerkiksi avioliiton kautta tänne on tullut monia thaimaalaisia, virolaisia ja venäläisiä. Työn ja opiskelun takia tulleista kiinalaiset ovat suurin ryhmä”, Hackzell sanoo.

Lisäksi Oulussa asuu tilapäisesti suuri joukko sellaisia ulkomaalaisia, jotka eivät näy maistraatin tilastoissa. Esimerkiksi vaihto-opiskelijat ja määräaikaisilla työkomennuksilla olevia ei lasketa pysyvästi Oulussa asuviksi.

Suomi kansainvälistyy vauhdilla. Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan Suomessa asuu 91 074 ulkomaalaista, näistä eurooppalaisia on 63 011. 90-luvun alussa ulkomaalaisten määrä oli reilut 26 000. EU-jäsenyyden jälkeen ihmisten oleskelu ja työnteko kotimaansa ulkopuolelle on helpottunut.

Ulkomaalainen voi hakea Suomen kansalaisuutta asuttuaan Suomessa vakituisesti viisi vuotta. Poikkeuksia liittyy entisen Suomen kansalaisen tai suomalaisen kanssa avioliitossa olevan hakuprosessiin.

Hakijan elämän on oltava kunniallista, hänen on osattava suomea tai ruotsia ja pystyttävä elättämään itsensä. Viime vuonna Oulun kihlakunnan poliisilaitokselle jätettiin nelisenkymmentä kansalaisuushakemusta. Kansalaisuuden myöntää ulkomaalaisvirasto.

Kansalaisuus tarkoittaa sitä, että ihminen on jonkin valtion kansalainen, jolla on samat oikeudet kuin alkuperäisväestölläkin. Kansallisuus taas on eri käsite, joka viittaa ihmisen alkuperään.

Artikkelin lähde Kaleva