Artikkelin lähde Kaleva
Kauppahallista innostuttiin
Elinkeinoasiamiehen mielestä nettikeskustelussa virinnyt idea on hyvä, mutta rahat uupuvat
Anne Helaakoski
RAAHE Paikallisen verkkopalvelusivuston Raahenetin keskustelufoorumissa on syyskuun alkupuolelta saakka käyty vilkasta keskustelua kauppahallin saamisesta Raaheen. Nimimerkki Nuoren paikallisen ehdotus kauppahallin rakentamisesta museon rantaan otti heti tulta. Asiasta innostuttiin niin, että hallin puolesta ollaan laatimassa nimienkeräyslistoja ja Raahenetin keskiviikon pikagallupin kysymykseksi oli otettu mielipide kauppahallista. Vahvimmin on esillä kauppahallin sijoittaminen entisen paloaseman tiloihin.
Kaupunginvaltuustollekin halliasiaa ollaan viemässä, ilmeisesti kuntalaisaloitteena. Myös Kauppakeskus Raahe ry on ilmoittanut olevansa valmis toimimaan asian eteenpäin viemiseksi.
Ruotsissa asuva, mutta ahkerasti Raahenetin keskustelufoorumissa vieraileva Jukka Penttilä on tiukasti asian takana ja lupautunut hankkeen etäjohtajaksi.
”Se, mitä rahoitukseen tulee, pitää ratkaista kaupunginvaltuustossa”, toteaa Penttilä, entinen raahelainen.
Mukavalta kuulostava idea
Raahen elinkeinoasiamies Pekka Similä kertoo seuranneensa kauppahallikeskustelua mielenkiinnolla. Hän muistelee, että entisen paloaseman muuttaminen kauppahalliksi oli esillä viimeksi ainakin silloin, kun rakennus jäi tyhjilleen uuden paloaseman valmistuttua.
Idea kauppahallista museon rannassa on Similän mielestä erittäin mukavalta kuulostava ja rannan kehittämistä tukeva hanke, joka toisi viihtyisyyttä kaupunkiin.
”Kunpa siinä löytäisivät yrittäjät toisensa. Yrittäjiähän siihen tarvitaan ja tietysti myös asiakkaita. Onkohan meillä tämä mahdollinen asiakaskuntalaajuus riittävä? Verrattuna vaikka Oulun kauppahalliin ja Oulun talousalueen 200 000 asukkaaseen meillä on tätä väestöpotentiaalia hieman vähemmän.”
Similä miettii myös kaupungin vähemmän vilkasta torielämää.
”Meillä pitäisi olla kauppahallille käyttäjät. Se joka uskoo, että tällainen kauppahalliperinne saadaan luotua, pitäisi panna rahaa likoon.”
Kaupungin hankkeeksi elinkeinoasiamies ei lähtisi kauppahallia ollenkaan yllyttämään, kun tiedossa on kaupungin taloudellinen tilanne. Sen sijaan Similä yllyttäisi yrittäjiä tarttumaan bisnekseen.
Saneeraus maksaisi maltaita
Rahaan liittyvä ongelma on myös itse rakennus.
”En tiedä, onko koskaan kuutioitu, mitä maksaisi, että siitä (vanhasta paloasemasta) tehtäisiin esimerkiksi elintarvikemyynnille sopiva paikka. Uskallan epäillä, että rakennuksen saneeraaminen siihen kuntoon maksaisi enemmän kuin vastaavan kokoisen rakennuksen uudisrakentaminen.”
Similä miettii, olisivatko yrittäjät valmiita maksamaan myyntipaikoista vuokraa sen verran kuin investointi kaupungille maksaisi. Kaupunginhan ei sallita tukevan, vaan sen pitää saada pääomalle korkoa.
Myös ulkopuolelta tuleviin rahoituslähteisiin Similä on varauksellinen.
”Investointiavustustyyppiseen rahoitukseen en jaksa uskoa. Siinä pitäisi löytyä joku poikkeuksellinen piirre, jolla hakemusta voitaisiin perustella. Periaatteessahan on kysymys pienessä muodossa kauppakeskuksen rakentamisesta ja hyvin vähän mitkään instanssit kaupanalan investointeihin avustusmielessä osallistuvat.”
Kaikkiaan kauppahalli-idea on Similän mielestä myönteinen asia. Mutta huono puoli on se, ettei sen rahoittaminen ole helppoa, Similä pahoittelee.
Anne Helaakoski
Talo täynnä. Vanhassa paloasemarakennuksessa sijaitsevat tällä hetkellä vapaa-ajan palvelukeskus, Lybeckerin paperipaja, taksien huolto- ja pesupaikka sekä autoyritys.
Artikkelin lähde Kaleva