Oulun imagotyö onnistui

Väittelevä Topi Antti Äikäs kehuu rohkeaa ennakkoluulottumuutta

Kari Sankala

OULU Filosofian lisensiaatti Topi Antti Äikkään mielestä Oulun kaupunki on onnistunut teknologiakaupungin imagon rakentamisessa ennakkoluulottomuudessaan erinomaisesti.

Äikäs on tutkinut kaupunki-imagojen rakentamista tänään tarkastettavassa väitöskirjassaan ”Imagosta maisemaan. Esimerkkeinä Turun ja Oulun kaupunki-imagojen rakentaminen.”

Äikkään mielestä imagoja saatetaan rakentaa ehkä kepeästi ja kaupunkimarkkinointia on tehty aina esimerkiksi matkailun alalla.

Oulussa kärjeksi otettiin kuitenkin elinkeinopolitiikka ja korkea teknologia. ”Tietoinen ja viestinnällinen imagotyö alkoi 1984. Tuolloin aloitettiin puheet uudesta tervasta ja julistauduttiin Teknologiakaupunki Ouluksi. Kaikki alkoi ennen maisemaa. Oli vain vanha Valion kiinteistö, joka ei viitannut teknologiaan”, Äikäs toteaa.

Teknologia-ajatuksen sanotaan tulleen esille Antti Piipon Aspon tehtaan laajennuspuheessa. ”Poliittiset valinnat Oulussa tehtiin kaupunginjohtaja Ilmo Paanasen aikana.”

Äikkään mielestä olennaista imagon onnistumiselle todellisuudessa oli paikallisten yritysten pääsy yliopiston, VTT:n ja Oulun Teknologiakylän luomaan imuun. Tuo imu tuntuu laajana kokonaisuutena yli kuntarajojen, vaikka esimerkiksi Oulunsalossa muistetaan korostaa JOT:n ja CCC:n oulunsalolaisuutta ja Kempeleessä Polar Electroa.

Topi Antti Äikkään mielestä Oulun imagorakentaminen ei kuitenkaan ole kopioitavissa toisen aallon teknologiakeskuksiin Jyväskylään, Kuopioon ja Lappeenrantaan. Tämä asettaa kyseisille kaupungeille haastetta.

Äikäs näkee Oulussa olevan paljon enemmän kuin pelkkää imagoa. ”Se on syvempää paikkakunnan toimintakulttuuria.”

Vaikutus maisemaan

Oulun teknologiaimago näkyy maisemassa. Erityisesti se näkyy Technopoliksen uusissa rakennuksissa Linnanmaan ja Rajakylän välissä. Myös Lentokentäntien varsi on kehittynyt.

Topi Antti Äikkään mielestä sen sijaan Oulun ydinkeskustan ilme ei ole kokenut teknologiamuutosta. Rotuaari, tori ja Meritulli ovat normaalia kaupunkikeskustan kehittymisen tulosta.

Asuinalueista Äikäs sanoo lähinnä Kaakkurin, Ranta- ja Perävainion olevan teknologiakaupungin kasvua. ”On hämmentävää, etteivät pohjoiset alueet kasva. Rajakylään tosin on tulossa älytaloja, mutta niitä tehdään nykyään muuallekin. Se on yleistä kehitystä.”

Lentokentäntie on Äikkään väitöstutkimuksessa esimerkki. ”Silta ei ole imagotekijä. Kempeleenlahti on Natura-aluetta. Silta kääntyy helposti itseään vastaan”, tutkija varoittaa.

”Tuntuu aika hurjalta, että nykyisen työprosessin jälkeen koko linjaus muutettaisiin. Imagomielessä en siirtäisi tietä. Miksi ei ole tehty nelikaistavarausta? Linjahan on lentokentältä viivottimella vedetty.”

Teknologiakaupunki näkyy joskus yllättävästikin. Niin se tekee Koskitiellä ADC:n eli entisen Merijalin ympäristössä. Koskitiellä on vaikea parkkiongelma. Tulevaisuudessa ranta voi toki olla asuinalue.

Peltolan ja Kontinkankaan seudulla Medipolis-rakennuksen nimen alku viittaa vahvasti sairaalaan. Nokia House vain tuli Peltolaan. ”Kaupungin intressissä oli saada se. Siihen liittyy maapoliittisia arvovalintoja. Se eristää hyvin asuinalueen Pohjantien melusta.”

Turku perinnettä

Topi Antti Äikkään mielestä Turkuun liitetään turhaan muualla Suomessa kielteinen maine. Unohdetaan, että Turku on Suomen vanhin kaupunki.

Äikäs arvelee syynä olevan sen, että Suomen kaupunkitutkimus on Helsinki-keskeistä. ”Se on luonut asetelman, ettei Suomessa olisikaan muita kaupunkeja. Luulo on väärä. Turku, Tampere, Oulu, Rauma, Porvoo ovat kaikki eri kokoisia ja eri tunnelmaisia kaupunkeja. Tämä on unohtunut. Muualla toimivien tutkijoiden on täydennettävä tätä kuvaa. Turku esimerkiksi on historian kautta tärkeä kohde.”

Tutkimuksessaan Äikäs ottikin tarkasteluun kaksi ääripäätä historian ja tulevaisuuden.

Äikkään mielestä julkisuudella on ollut tärkeä merkitys Oulun imagon luomiseen. ”Kaleva on suhtautunut hyvin myötämielisesti teknologiaimagoon sekä tukenut julkista ja yksityistä kehitystä.”

Rakennusten ulkonäön osalta Äikkään mielestä Oulun seudulla olisi ollut mahdollisuuksia jatkamalla Reima Pietilän Oulun koulun mallia. Siitä on näyttöjä Lentokentäntien varressa Oulunsalon keskustassa.

Omaleimainen tyyli on korvattu kaikkialla samanlaisella kansainvälisellä high tech -tyylillä. ”On syntynyt paikaton maisema, jossa kaikki kauppakeskukset ja mainoksetkin muistuttavat toisiaan. Kasvoton maisema.”

Topi Antti Äikkään väitöskirja tarkistetaan tänään kello 12 Linnanmaalla yliopiston Raahensalissa L10. Tutkimus on Suomessa ensimmäisiä, jossa on perehdytty imagon tuottamisen taustoihin kulttuurimaantieteen ja kaupunkitutkimuksen alalla. Vastaväittäjänä on kaupunkimaantieteen professori Jussi S. Jauhiainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena kulttuurimaantieteen professori Pauli Tapani Karjalainen Oulun yliopistosta.

Kasvoton maisema. Tutkija Topi Antti Äikkään mielestä Oulun teknologiakylän maisema on arkkitehtuurinsa ja mainostensa puolesta paikatonta ja kasvotonta, jota löytyy mistä päin tahansa maailmaa.

Tapio Maikkola

Artikkelin lähde Kaleva