Uusilla alueilla pehmeä maaperä

Vain Perävainiolla perustustyökustannuksia hyvitetään tonttivuokrissa

Janne Salmivaara

OULU Suurin toivein kaupungin tontin ostanutta tai vuokrannutta pientalorakentajaa voi odottaa kallis tikki. Osa tonteista sijaitsee sellaisella alueella, jonne rakentaminen vaatii mittavat perustustyöt.

Uusilla asuinalueilla kuten Perävainiolla ja Kaakkurissa on paikoin niin pehmeitä siltti- ja savikerroksia, että perustustöihin uppoaa helposti kymmeniä tuhansia markkoja. Ongelmatonttien määrää on vaikea arvioida, mutta useimmat talot vaativat vähintään maaperän vahvistamisen.

”Meillä on sekä hyvää maata esimerkiksi Kuivasjärven länsipuolella että pehmeää maata Perävainiolla ja Kaakkurin laitaosissa. Pehmeää maata on loppujen lopuksi aika vähän”, vakuuttaa projekti-insinööri Jukka-Pekka Karppinen kaupungin teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluista.

Karppisen mukaan hyvä rakennusmaa ei ole loppumassa kaupungista. ”Suurin osa, varmasti 80 prosenttia on hyvää maata.”

Perävainiolla maksuvapautus

Kaupunki myy tai vuokraa tänä vuonna tontteja noin 200 pientaloasunnolle. Tonttimäärää aiotaan nostaa niin, että vuosina 2002-2004 tontteja luovutetaan vuosittain 250:lle pientaloasunnolle ja vuosina 2005-2006 jo 300:lle pientaloasunnolle vuodessa.

Maanmittausteknikko Timo Sarkkisen mukaan kaupunki pyrkii siihen, että luovutettavat tontit olisivat hyvää rakennusmaata.

”Esimerkiksi Kaakkurin Kiviharjusta suurin osa tulee kantaville maille.”

Kaupunki on hyvittänyt kalliita perustamiskustannuksia Perävainion vuokratonteissa, missä vuokralaiset saavat viiden vuoden vapautuksen vuokranmaksusta. Muualla ei vastaavaa vapautusta ole.

Uusilla alueilla tontin varanneen pitää teettää pohjatutkimus ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Hän voi myös perua varauksen, jos pohjatyöt uhkaavat paisua liian suuriksi.

”Joillekin pohjatutkimuksen tulokset aiheuttavat epävarmuutta”, Sarkkinen sanoo.

Vaikeat tontit yleistymässä

”Löytyy helppoja ja vaikeita tontteja. Niin sanottuja vaikeita tontteja on enenevässä määrin”, arvioi puolestaan diplomi-insinööri Janne Herva pohjatutkimuksia tekevästä Insinööritoimisto Geobotniasta.

Hervan mukaan Perävainion ja Kaakkurin lisäksi ongelmallisia paikkoja löytyy muun muassa Metelikankaalta.

”Yleensä näissä selvitään esikuormituksella tai massanvaihdolla. Joillekin kustannukset nousevat liian suuriksi, jos joudutaan paalutukseen.”

Kaupunki ei tee tonttikohtaisia pohjatutkimuksia vaan rakentajan on teetettävä tutkimus yksityisellä asiantuntijalla. Karppisella on lista neljästä insinööritoimistosta, jotka Oulussa tekevät pohjatutkimuksia. Kaupunki ei Karppisen mukaan kuitenkaan suosi tiettyjä toimistoja.

”Toki pohjatutkimuksen voi tehdä melkein kuka vaan, mutta me edellytämme tiettyä tasoa, jotta laatu- ja vastuukysymykset ovat mahdollisimman selvät.”

Pohjatutkimukset kaikilla tonteilla

Oulun kaupunki vaatii nykyisin käytännössä kaikille tonteille pohjatutkimukset ja perustamistapaesitykset ennen rakentamisluvan myöntämistä.

Kaupunki on antanut esimerkiksi Perävainion vuokratonttien rakentajille rakentamistapaohjeet, joissa rakennusten perustamiseen ja maaperään pitää kiinnittää erityistä huomiota. Tämä on kuitenkin vain suuntaa antava ohje, eikä poista pohjatutkimusvaatimusta.

Käytännössä pehmeä maa vaatii joko maaperän vahvistamisen, massanvaihdon tai paalutuksen. Paalutus on kallein vaihtoehto, mutta se mahdollistaa rakentamistöiden välittömän aloittamisen.

Maaperän vahvistaminen pengertämällä viivästyttää varsinaista talon rakentamista useilla kuukausilla, jopa vuosilla. Normaalia kahden vuoden rakennusaikaa onkin pidennetty kolmeen vuoteen.

Rakennusvalvontariita hovioikeudessa

Puolitoista vuotta sitten Oulun kaupunki tuomittiin käräjäoikeudessa korvaamaan puolet eli 250 000 markkaa omakotitalon omistajalle perustusten pettämisen takia aiheutuneista vahingoista.

Oikeuden mukaan kaupunki laiminlöi rakennusvalvonnan, minkä seurauksena talo kallistui ja vahingoittui. Puolet vahingoista jäi talon omistajan vastuulle.

Riita on nyt hovioikeudessa, joka antaa päätöksen asiassa 19. lokakuuta. Kaakkurin tapauksen arvellaan nopeuttaneen kaupungin rakennusvalvonnan tiukentamista.

Tiettävästi kaupungille ei ole tullut lisää oikeushaasteita tonttien maaperän takia.

Vastuuasiat ennen nykyistä rakennuslakia tehdyissä taloissa ovatkin epäselviä.

”Ennen vanhaan valvonta oli paljon löysempää, mutta onneksi ongelmia ei ole tullut”, huomauttaa Jukka-Pekka Karppinen.

Artikkelin lähde Kaleva