Konsultti koulii maan tavoille

Markku Rättilä

OULU Suomalaisyritysten palvelukseen tulevien ulkomaalaisten osaajien kotouttamisesta täkäläiseen elämänmenoon on saatu hyviä kokemuksia. Sen myötä tulijoiden työpanos on saatu nopeasti ja tehokkaasti yrityksen käyttöön. Monet yritykset hoitavat kotoutuksen itse tavalla tai toisella, mutta alalle on syntynyt myös siihen erikoistunutta liiketoimintaa.

Konsultti Anne Kontula kotouttaa työkseen Oulun seudulle muuttavia espoolaisen Finland Relocation Services -yhtiön leivissä. Vuonna 1994 perustettu yritys laajensi toimintaansa Ouluun reilu vuosi sitten.

Kontulan mukaan liki jokainen maahan muuttava kohtaa jonkinasteisen kulttuurishokin, joka koskee niin työtä, kuin arkielämääkin heikentäen työmotivaatiota. Shokkivaiheesta selviää parhaiten kun saa asiantuntevaa opastusta suomalaisiin tapoihin, Kontula korostaa.

Jo ennen kuin vierasmaalainen saapuu maahan, hän törmää suomalaiseen byrokratiaan: oleskelu- ja työlupien pitää olla kunnossa. Paikanpäällä eteen tulevat muun muassa asunnon järjestäminen, työsopimuksen teko, rekisteröinti-ilmoitukset viranomaisille, verotus, pankkikorttihakemukset ja ajokorttiasiat.

Byrokratian lisäksi jokapäiväiseen elämään liittyvät seikat ovat useimmille maahanmuuttajille vieraita, bussilla matkustamisesta kirjastossa asiointiin, kulttuuripalveluihin ja harrastuksiin, jopa kotitalouden hoitoon.

”Sellaisetkin asiat kuin millaista pesuainetta missäkin paikassa tarvitaan, on monille vierasta”, Kontula huomauttaa.

Kontulan mukaan maahanmuuttotilanne on ongelmallisin yleensä perheille, joille kaiken muun lisäksi pitää järjestää lastenhoito ja koulunkäynti sekä ohjata heidät suomalaiseen neuvolajärjestelmään.

Ikävän yli

Oma lukunsa on täkäläinen tapakulttuuri ja kansanluonne. Törmäyksiä tulee vääjäämättä.

”Kotoutus ei sinänsä ole kulttuurivalmennusta, se on muiden asia, mutta kansanluonteesta ja tavoista on hyvä kertoa”, Kontula sanoo.

Kokemuksen perusteella Kontula osaa myös tukea ihmisiä yli tyypillisen koti-ikävä- ja masennusvaiheen, joka iskee yleisesti parin ”kuherruskuukauden” jälkeen.

”Siinä mielessä tämä on osaltaan myös tukihenkilönä toimimista”, Kontula sanoo.

Yhtä sapluunaa sopeuttamiseen ei ole, vaan jokaiselle tulijalle räätälöidään omia tarpeita vastaava paketti. Kontulan mukaan tulijoilla on yleensä hyvät valmiudet löytää paikkansa uudessa ympäristössä, mutta joillekin se on vaikeaa. Vaikeudet ole tyypillisiä jollekin tietylle kansallisuudelle, vaikka niin voisi äkkipäätään luulla.

Alkuun auttamisella on rajansa. Palvelun aikajänne on normaalisti kolme kuukautta. Sinä aikana elämisen tasapainon pitäisi löytyä. Kaikilta se ei onnistu, ja silloin konsultin apua tarvitaan pidempään.

”Soittoja tulee vielä vuosikin maahan tulon jälkeen. Toki yritän silloinkin auttaa mahdollisuuksien mukaan, mutta kaikkea ei voi tehdä asiakkaan puolesta. Pitää pyrkiä siihen, että tulijat oppivat ottamaan itse vastuuta elämästään eivätkä sitoudu liiaksi konsulttiin”, Kontula korostaa.

Parhaat puolet

Suomi joutuu kilpailemaan osaajista muun muassa sellaisten kilpailijamaiden kanssa, joilla on valttinaan miellyttävä ilmasto. Siitä huolimatta maahan on saatu väkeä ja monet ovat päättäneet jopa juurtua tänne. Suomen parhaita puolia ovat tänne tulleiden mielestä turvallisuus, puhtaus ja esimerkiksi hyvä sosiaaliturva.

”Monille työura ja työn haasteellisuus ovat tärkeimpiä vaikuttimia. Siinä mielessä yritykset itse ratkaisevat pitkälle viihtyykö työntekijä täällä. Tietysti myös asuinpaikalla on merkityksensä. Itse pyrin aina tuomaan esille Oulun parhaat puolet”, Kontula summaa.

Risto Rasila

Monessa mukana. Toimitusjohtaja Marjo Lautjärvi (vas.) perusti kotoutusyrityksen koettuaan aikoinaan itse ulkomaillemuuton hankaluudet. Anne Kontula tietää, että sopeutumiseen tarvitaan muutakin kuin byrokratian koukeroiden tunteminen.

Artikkelin lähde Kaleva