Kuntakeskuksille ryhtiliike

Kolmivuotinen taajamien vetovoima -hanke alkuun syksyllä

Liisa Laine

OULU Yhdessätoista Pohjois-Pohjanmaan kunnassa alkaa syksyllä kolmivuotinen taajamaremontti. Tavoitteena on parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja luoda yrityksille houkuttelevampia ympäristöjä. Näin hillittäisiin sekä asukkaiden että liike-elämän valumista suuriin keskuksiin.

Käytännössä tiedossa on ainakin erilaisia ympäristön hoitosuunnitelmia ja asemakaavoituksen ajantasaistamista. Ongelmat juontavat parinkymmenen vuoden takaisista liian suurista odotuksista, joitten jäljiltä keskustat ovat jääneet keskeneräisiksi.

Ryhtiliikkeen takana on Pohjois-Pohjanmaan liitto ja se nojaa Oulun yliopiston arkkitehtiosaston asiantuntemukseen. Opiskelijat tekevät harjoitus- ja diplomitöinään kartoituksia taajamien parantamismahdollisuuksista.

Hiljattain arkkitehtuurin osastolla valmistui esiselvitys aiheesta. Raportti on lähetetty kaikkiin ykkösalueen kuntiin Pohjois-Pohjanmaalla.

Jokaiselle jatkotyöhön osallistuvalle kunnalle on luotu oma resepti, jonka mukaan työ etenee.

”Muutos ei näy päivässä eikä viikossa, mutta pienet parannukset saavat ajan kuluessa aikaan suuren muutoksen”, muistuttaa yhdyskuntasuunnittelun professori Aarne Tarumaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta.

Tarkoitus ei ole luoda yhtätoista samannäköistä kunnankeskusta, vaan päin vastoin rohkaista jokaista eroamaan massasta omalla persoonallisella tavallaan, korostaa puolestaan projektipäällikkö, yliassistentti Anu Soikkeli.

Kunnat innolla mukana

Työhön osallistuvat kunnat pitävät hanketta erinomaisena.

”Jos nelostietä kunnan ohi ajavalle tulee mieleen, että täälläkin voisi asua, ei asiaa suinkaan kannata väheksyä. Mutta jos vaikutelmaksi jää pelkästään kallellaan olevat talot, verhottomat liikeyritykset ja hoitamattomat ympäristöt, on se viimeinen niitti kunnan kehitykselle”, toteaa Piippolan kunnanjohtaja Jouni Perälä.

Yli-Iissä on jo aiemmin tehty maisemaselvitystä. ”Se ei kuitenkaan vielä riitä peittämään rikoksia, joita maisemalle on vuosikymmenien aikana tehty”, huomauttaa rakennustarkastaja Eero Ylitalo.

Yli-Iinkin ongelmana on hajanainen ja keskeneräinen taajamakuva. Kunta sijaitsee sinänsä komealla paikalla Ii- ja Siuruanjokien yhtymäkohdassa. Keskustaa hallitsee suoraviivainen Karjalantie.

Yli-Iin reseptissä parannetaan tie- ja risteysalueita, levähdyspaikkoja, liikerakennusten ympäristöjä sekä uusitaan valaistusta ja katukalusteita.

Yli-Iin ja Piippolan lisäksi jatkotyöhön osallistuvat Ii, Haapavesi, Pulkkila, Pyhäntä, Haapajärvi, Kärsämäki, Reisjärvi, Kuivaniemi ja Utajärvi.

Hannu Vallas Oy

Komeat puitteet. Yli-Iin kunta sijaitsee komealla paikalla, mutta kunnan keskustassa se ei näy. Taajamaprojektin aikana kohennetaan muun muassa tie- ja risteysalueita, uusitaan valaistusta ja katukalusteita.

Artikkelin lähde Kaleva