Oulun hiippakunta 150-vuotias

Tuntureiden ja jokilaaksojen hiippakunta juhli sanoin ja sävelin

Mari Hautamäki

OULU Oulun hiippakunnan 150-vuotisjuhlallisuudet raikasivat sunnuntaina tuomiokirkossa sanoin ja sävelin. Aamun jumalanpalvelukseen seurakuntaa saapui kolmanneksen normaalia enemmän, noin 750 juhlavierasta. Juhlan tuntua toi myös kirkon keskikäytävää astellut ristikulkue piispa Samuel Salmen saattelemana. Salmen kantama piispan risti on yhtä vanha kuin hiippakuntakin, vuonna 1851 Venäjän keisarin lahjoittama.

Muutama kuukausi sitten samaisessa kirkossa piispanvihkimyksensä saanut piispa Samuel Salmi saarnasi juhlajumalanpalveluksessa tuntureiden ja jokilaaksojen hiippakuntalaisille laupiaan samarialaisen esimerkistä ja Oulun hiippakunnan vaakunan symbolisesta merkityksestä.

”Vaakunassamme keskeisin tunnusmerkki on risti, joka heijastaa Jumalan armon avaruutta ja näillä seuduin kertautuu taivaan ilmavasta kaaresta tuntureiden ja jokilaaksojen yllä. Aihe muistuttaa myös siitä ilon lähteestä, joka on saanut monien herätysliikkeiden välityksellä pulputa keskellemme.”

Salmi painotti vaakunan yläreunan kahden avaimen viestiä, jotka kuvaannollisella tavalla kertaavat sitomisen ja päästämisen evankeliumia. ”Laupias samarialainen rakkauden teollaan sitoi ja päästi lähimmäisen elämässä eteenpäin.”

Samarialaisen sanoma tulee piispan mukaan keskellemme tänäkin päivänä.

Tänä päivänä tuskaa ja hätää

Hiippakunnan pääsihteeri Keijo Nissilä näkee päivän tekstin laupiaasta samarialaisesta myös yllättävän ajankohtaisena. Hän on huolissaan syrjäytyneistä ja nuorista.

”Erityisesti nuorille tulisi tarjota terve kasvuaika. Samarialaisen sanoma liittyy konkreettisesti tähän päivään. Viikonloppuisin näkee ihmisiä, jotka viruvat ja kärsivät henkistä tuskaa ja hätää. Tämä tulisi tiedostaa”, Nissilä painottaa.

Hiippakunnan 150-vuotisen historian virstanpylväitä hän tiputtelee 50 vuoden välein. Kaikkihan alkoi vuodesta 1851, jolloin istuttiin ensimmäinen hiippakunnan tuomiokapitulin istunto Kuopiossa elokuun ensimmäisenä päivänä.

”Seuraava virstanpylväs asettuu siitä viidenkymmenen vuoden päähän, kun piispa Malmivaara siirsi piispanistuimen ja muutti nykyisen tuomiokapitulin Ouluun.”

Nissilän mukaan hiippakunta on kirkollisen hallinnon perusyksikkö.

”Peruslinjaukset eivät ole muuttuneet taipaleen aikana. Kirkon suhdetta valtioon on matkan varrella tarkastettu ja se on kokenut eniten muutoksia. Kirkolla on enemmän vapautta. Siitä kertoo myös uusi piispanvaali, jossa ensimmäistä kertaa piispa oli kirkon itsensä valitsema, ei presidentin nimittämä piispa.”

Puoli Suomea hätkähdytti

Oulun hiippakunta on maantieteellisesti Suomen laajin ulottuen Utsjoelta Perhoon kattaen 79 seurakuntaa. Sen totesi myös päiväjuhlaan tervehdyksensä tuonut piispa Ola Steinholt Norjan Tromssasta.

”Opin Oulun hiippakunnan laajuuden vuonna 1996 pohjoispohjoismaisessa hiippakuntien kokouksessa. Tromssan hiippakunta on Norjan suurin ja kattaa 25 prosenttia maastamme. Ruotsissa Luulajan hiippakunta käsittää jo kolmanneksen koko Ruotsista, mutta Oulun hiippakunta kattaakin liki puolet Suomea”, Steinholt nauraa.

Kädenvääntöä Oulun ja Kuopion kesken

Päiväjuhlan juhlaesitelmässä dosentti Hannu Mustakallio kuvaili hiippakunnan vaiheita ja sai välillä kuulijakunnan naurahtamaan historian merkkihenkilöiden sutjautuksilla.

Kulttuuriministeri Suvi Lindén toi tervehdyksensä ja kuvaili pohjalaista kansanluonnetta Oulun piispan virkaa vuosina 1900-1936 hoitaneen Juho Rudolf Koskimiehen sanoin. ”Pohjalaiset ovat suoria ja pelkäämättömiä, joilla on todellisia arvoja.”

Hän pohti puheessaan myös piispanistuimen sijoituspaikkaa opetusministeriön kannalta, kun kättä väännettiin Oulun ja Kuopion välillä.

”Kuopio valittiin, sillä siellä oli koulu ja taas kerran löytyi yhteys koulun ja kirkon välille.”

Vuonna 1900 piispanistuin siirtyi Ouluun ja tuomiokapituli aloitti työskentelyn Oulussa 1.6.1900. Vasta joulukuussa 1923 hiippakunnan nimi muuttui Oulun hiippakunnaksi. Nykyinen Kuopion hiippakunta perustettiin vuonna 1959, jolloin kuuden hiippakunnan rajoja tarkistettiin ja muodostettiin nykyiset kahdeksan evankelis-luterilaista hiippakuntaa.

Jarmo Kontiainen

Suurta ja rikasta. Maantieteellisesti maamme laajin Oulun hiippakunta juhli 150-vuotistaivaltaan Oulun tuomiokirkossa runsain joukoin. Useiden herätysliikkeiden värittämä hiippakunta kattaa niin maalais- kuin kaupunkilaisseurakuntia, kaikkiaan 79.

Artikkelin lähde Kaleva