Ruokakuusamo hakee yhteistyöstä vetoapua

Anne Hentilä

KUUSAMO Elintarvikealalla ollaan Koillismaalla hakemassa yhteistyöllä ja laadun parantamisella mahdollisuuksia uusille markkinointialueille. Eräänä tavoitteena on luoda paikallisen elintarvikejalosteen laatusertifikaatti.

Elokuun alussa alkanut Ruokakuusamo kakkonen -hanke on jatkoa vuoden kestäneelle ykkösosalle. Sen aikana vahvistui linja kehittämistyölle, joka painottuu yhteistyöhön ja laatuun. Nyt kakkoshankkeessa on mukana koko elintarvikealan ketju.

Hanke kestää 2,5 vuotta ja rahoitusta siihen on saatu TE-keskukselta. Suoranaisesti hanke kohdistuu Kuusamossa toimiviin elintarvikealan yrityksiin, mutta välillisesti koko seutukunnan alueelle. Nyt mukana on toistakymmentä yritystä, joista pääosa pieniä, muutaman ihmisen työllistäviä.

”Hankkeesta hyötyvät varsinaisesti elintarvikealan yritykset; alkutuottajat, jalostajat, matkailu- ja ravitsemusala. Välillisesti hyötyvät myös monet muut yritystoiminnan sektorit”, kertoi projektipäällikkö Jarmo Pitkänen.

Hankkeen aikana on tarkoitus korostaa paikallisten markkinoiden merkitystä erityisesti lähiruoka-ajattelun sisäistämisellä. Pitkänen kaipaa ravintoloihin nykyisiä omaleimaisempia annoksia. Pelkässä perinteisessä kuusamolaisruoassa ei auta pitäytyä, vaan on haettava modernia, kansainvälistä linjaa. ”Kuivalihavelli tai kalapottu voi turistilla tökkiä; vanhimpia ikäluokkia lukuunottamatta. Paikallisia raaka-aineita on osattava käyttää modernisti.”

Pitkänen toivoo matkailuyrittäjien tulevan osaltaan mukaan elintarvikealan kehittämiseen. Niille voidaan tarjota räätälöityjä tuotteita. Ruka on tässä mielessä hyvä koekenttä tuotteille.

Pitkänen itse uskoo kuusamolaisella elintarvikealalla olevan mahdollisuuksia. ”Kuusamon imago jo antaa hyvät lähtökohdat. Eteenpäinmeno vaatii kuitenkin hyvää me-henkeä ja yhteistyötä. Sen puute on tähän asti ollut ongelmana. Kaikilla tuntuu nyt olevankin voimakas tahto päästä eteenpäin.”

Asenteitakin olisi tuuletettava. Nyt pitäydytään liian helposti entisissä keinoissa - vastarinta uusille asioille ja muutokselle on suuri.

Koulutuksella pyritään parantamaan yritysten osaamista markkinoinnissa, laatu- ja ympäristöasioissa sekä tuotekehityksessä. Pitkäsen mukaan on vielä kysymysmerkki se, miten seutukunta pystyy panostamaan räätälöityyn koulutukseen.

Hänelle itselleen ruokaelämyksessä olennainen asia on raaka-aineiden tuoreus. ”Kun käyn täällä verkolla, saan kalat pöytään muutamassa tunnissa. Helsingin hienoimmassakin kalaravintolassa kala on yleensä vuorokauden vanhaa.”

Neljättä vuotta Rukalla toimiva catering-yritys Ruka kitchen Oy toivoo hankkeen lisäävän yhteistyötä yrittäjien kesken. ”Toivon mukaan hankkeella on vaikutusta myös valtakunnallisesti eli saisimme levitettyä kuusamolaista ruokaan liittyvää ylpeyttä, ja paikallista osaamista sekä raaka-aineita tunnetummaksi”, kertoi yrittäjä Anna Kopponen.

Yritys vastaa noin 1200:sta asiakaspaikasta lähinnä maastossa erämaa- ja tilausravintoloissa. Vieraista valtaosa on firmojen ihmisiä, jotka ovat tottuneita syömään ravintoloissa. ”Meidän lähtökohtamme on tarjota heille sellaista ruokaa, jota he eivät ehkä muualta saa - vaikka kokonaista poroa tai puolukkatorttua kuusenkerkkäsiiparilla.”

Kalan ja lihan yritys pystyy hankkimaan pääosin Kuusamosta. Myös marjat ja sienet ovat paikallisia. Kasvikset on suurin ongelma. ”Tietysti on ymmärrettävää se, että näillä korkeuksilla ei kaikkea voi saada. Täällä kasvatetaan paljon perunaa, mutta jostain syystä hyvälaatuista, sopivasti käsiteltyä perunaa ei vielä saa.”

Kopposen mielestä on koko yrityskentän etu, jos he pystyvät omalta osaltaan tarjoamaan työtä käyttämällä paikallisten osaajien tuotteita. Ongelma on usein se, että paikalliset tuottajat eivät pysty aina tuottamaan tarpeeksi suuria määriä yrityksen tarpeisiin.

anne hentilä

Vartaasta suikaleiksi. Margo Isopoussu (edessä) ja Marko Kurvinen leikkasivat kebab-lihaa Ruokakuusamo-hankkeessa mukana olevassa yrityksessä. Arctic Kebab on alan ainoa yritys Pohjois-Suomessa.

anne hentilä

Säilykkeenäkin. Kuusamolainen kebab-yritys saa naudanlihan Kemistä ja poronlihan omalta paikkakunnalta.

Artikkelin lähde Kaleva