Pyhäsalmen kaivos malliesimerkkinä

Jari Niemi

PYHÄJÄRVI Outokummun Pyhäsalmen kaivos on Euroopan malmikaivoksista syvin ja tekniikaltaan se on edelläkävijä koko maailmassa. 1,4 kilometrin syvyydessä tapahtuvaa louhintatyötä ohjataan maan pinnalta kaivoksen rikastamosta käsin. Uusinta tekniikka löytyy murskaimesta, kauko-ohjauksesta, videovalvonnasta ja muustakin informaatiolaitteistosta.

”Pyhäsalmi on ollut oikeastaan aina kuin koelaboratorio yhtiön kaivostoiminnan kehitystyössä. Täällä tehtiin ensimmäisiä sovelluksia automaatiotekniikasta jo 1960- ja 1970-luvuilla ja rikastetekniikka on ollut täällä aina pitkälle vietyä”, totesi Outokummun toimitusjohtaja Jyrki Juusela.

Juhlapuheessaan toimitusjohtaja Juusela sanoi, että Outokumpu tulee aina tarvitsemaan kaivoksia, niin raaka-aineen tuottajina kuin yhteistyökumppaneina ja teknologian kehittäjinä.

”Kaivostoimintaamme liittyvää maailmankuulua tietotaitoamme on pidettävä yllä ja kehitettävä jatkuvasti. Tulemme painottamaan jatkossa entistä enemmän henkilöstön osaamiseen ja tutkimustoimintaan. Se on strategia, jolla pärjäämme jatkossa. Henkilöstön kautta osaaminen on ihmisessä.”

Huippunykyaikaisen tekniikan ansiosta kaivoksessa on jo siirrytty keskeytymättömästä kaksivuorotyöstä keskeytettyyn eli viikonloput ovat suurimmalla osalla työntekijöistäkin nyt vapaita. Työvaiheet ovat vähentyneet, esimerkiksi kolmessa vuorossa tehty malminajo on jäänyt pois.

Valtavissa poraus- ja lastauskoneissa sekä kuorma-autoissa on ilmastoidut hytit ja louhosperissä tarvittavia koneita ohjataan turvallisen välimatkan päästä joystickeilla.

Nykyaikainen tekniikka tuo siten mukavuutta työhön ja samalla tätäkin kautta lisää tuottavuutta. Tosin se laskee tarvittavan työvoiman lukumäärää edelleen noin 200:aan, jonne se tulee kaivoksenjohtaja Teuvo Jurvansuun mukaan asettumaan pysyvästi.

Pyhäsalmen kaivos työllisti enimmillään yli 500 ihmistä. Tekniikan ansiosta väkimäärä on pudonnut yli puolella, mutta malmin louhintamäärä puolestaan on kolminkertaistunut, vaikka se otetaan työvoimavaltaisimpiin vuosiin verrattuna kilometrin syvemmältä.

”Kaivoksen liikevaihto tulee olemaan vuositasolla noin 300 miljoonaa markkaa. Malmin maailmanmarkkinahintojen aiheuttama muutos tulee olemaan enintään plusmiinus 50 miljoonaa markkaa”, ennakoi Jurvansuu.

Malmi rikasta

Uuden kaivoksen louhintakuntoon saattaminen tuli maksamaan 320 miljoonaa markkaa. Työ sisälsi vinotunnelin tekemisen 1 444 metrin tasolle, uuden malminkäsittelylinjan rakentamisen 1 400 metrin tason murskaimelta rikastamolle, raitisilmareitin teon, uuden kuilun, kaivostornin, nostokoneen sekä sosiaali-, varasto- ja korjaamotilat.

Kuilu nimettiin kaivoksen löytäneen päägeologi Timo Mäen mukaan. Hän sai löydöstä Outokummulta 50 000 markan stipendin.

Uudessa kaivoksessa on varmuudella malmia 17,7 miljoonaa tonnia, josta on jo louhittu 1,8 miljoonaa tonnia. Pari vuotta kestäneen rakentamisen yhteydessä tehtyjen uusien kairausten myötä malmimäärä on kaiken aikaa kasvanut. Nyt arvioidaan, että Pyhäsalmen kaivoksessa riittää louhittavaa malmia noin 15 vuodeksi.

Outokumpulaisia on ilahduttanut erityisesti se, että metallimäärät ovat kasvaneet malmissa kuparin osalta 26 ja sinkin osalta peräti 85 prosenttia aiemmin oletetuista arvoista.

Kaivoksenlouhintatöissä toimi pääurakoitsijana YIT-Rakennus Oy. Täysprofiilinousuista ja kuilun avausnousuista vastasi Skanska Raise Boring Ab Ruotsista ja UniversaleBaun Itävallasta.

Happea varatilassa. Toimitusjohtaja Jyrki Juuselalle esiteltiin myös kaivoksen varatila, jonne on keskitetty tekninen valvonta ja varahappikalusto. Kaivosmies Petri Paananen valvoi torstaina tilassa tekniikan toimivuutta.

Jari Niemi

Historiaa kunnioittaen. Pyhäsalmen Seudun Tanssiopiston työt verestivät juhlassa tanssin avulla vanhoja kaivosmiesten työtapoja.

Jari Niemi

Nimi kuilulle. Päägeologi Timo Mäen nimi siirtyi kuljetuskuilulle. Näin Outokumpu kunnioittaa uuden kaivoksen löytäjää.

Jari Niemi

Työolot paremmat. Lastauskoneen kuljettaja Heikki Toropainen, pulttaajat Ilkka Hietapelto ja Mika Junttila sekä porari Seppo Ravantti ovat tyytyväisiä keskeytettyyn kaksivuorotyöhön siirtymisestä.

Jari Niemi

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva