Keskustatavaratalon vastaisku

Arkkitehtuuria

Stockmannin tavaratalo ja Pekurin korttelin muutostyöt Oulussa. Suunnittelijana Arkkitehtitoimisto Laatio Oy.

Odotus on päättynyt ja ovet avattu. Liki kokonaan Pekurin korttelin alalle levittäytyvä Stockmann on tavaratalo sanan alkuperäisessä merkityksessä. Sieltä saa melkein mitä tahansa.

Se kilpailee sekä keskustan muiden liikkeiden että myös keskustan ulkopuolisten automarkettien kanssa. Ja ainakin ensitietojen mukaan ”stocka” vetää asiakkaita kuin siimaa.

Elämää keskustaan, sitä tavaratalo tuo. Liikennekin lisääntyy ja parkkiongelmat siinä sivussa. Niiden voi ajatella olevan pahasta. Toisaalta molemmat kuuluvat nykykaupungin keskustaan ja molempiin voivat vaikuttaa niiden aiheuttajat, autoilijat itse.

Keskustatavaratalon voi myös ajatella muuttavan ihmisten käyttäytymistä. Ehkä nyt ei enää tarvitse päästä omalla autolla kaupan oven eteen, vaan riittävän vetovoimaiseen tavarataloon jaksetaan kävellä muutaman sadan metrin päästä tai tullaan jopa julkisin kulkuneuvoin.

Pekurin kortteliin on rakennettu noin puolet uutta, toinen puoli oli olemassa kun aloitettiin. Kaikkiaan työmaa on ollut suuri ja hyvin monimuotoinen rakennushanke, josta suunnittelullisia vaikeuksia ei ole puuttunut.

Jo yksin vanhojen rakennusten lattioiden korkeuserot ovat taatusti tuottaneet päänvaivaa suunnittelijalle, oululaiselle Arkkitehtitoimisto Laatio Oy:lle ja siellä asiaa hoitaneelle arkkitehti Jari Saarniolle.

Korttelissa oli aiemmin neljä rakennusta. Vanhin on Pekurinkulmana tunnettu viime vuosisadan alussa tehty kivitalo ja sen uudehko laajennus. Seuraavana tulee 40-lukulainen Rautatalo, joka aiemmin tänä vuonna valmistuneessa korjauksessa muuttui Viman vaatekaupaksi.

60-luvun tuote oli Oulu-yhtiön entinen pääkonttori. Se oli pitkään todellisessa alennustilassa, muun muassa kirpputorina. Nyt se peruskorjattiin rankoin muutoksin osaksi tavarataloa ja liiketiloiksi, joihin on muuttanut muun muassa Alko.

Neljäs rakennus on Pekurinkulman ja Rautatalon välissä oleva Kirkkokatu 14. Se on aina tragikoomisuuteen asti yltävä Rotuaarin rumistus, joka ulospäin on kuin palanen lähiökerrostalon elementtijulkisivua.

Nyt tehdyissä muutostöissä julkisivun betonipintaa on nykytrendikkäällä lasilisällä ehostettu kestämään sitä tosiseikkaa, että sen alta johtaa pääsisäänkäynti tavarataloon.

Stockmanniin on siis tarkoitus tulla sisään Rotuaarilta. Kaksi muuta pääsisäänkäyntiä tulevat Kauppurien- ja Saaristonkaduilta. Kolmelta sisäänkäynniltä mennään korttelin keskelle, mistä on liukuportaat kerroksiin ja koko korttelin ainoa täyskorkea ja hiukan avarampi tila.

Olemassa olevan rakennuskannan lisäksi omistajiakin korttelissa oli useampia, mikä on vaikuttanut siihen, miten uutta on voitu tehdä ja mihin.

Tämä näkyy muun muassa siinä, että Rotuaarilta tavarataloon johtavasta pääsisäänkäynnistä tullaan hyvin matalaan kosmetiikkaosastoon, josta kerroksiin vievä pääportaikko on kaukana ja hissit vielä kauempana.

Kulkuväylää liukuportaille ei ole korostettu ja ei tarvinne olla suuri ennustaja, jos arvelee sisäänkäynnin ja ainakin ulosmenon painopisteen siirtyvän Kauppurienkadun puolelle.

Tavaratalossa on paljon liiketilaa. Toisen kerroksen tasolta se aukeaa korttelin kaikille neljälle laidalle asti, siis yli 90 metrin matkan suuntaansa. Muutoinkin väljyyttä on riittävästi ja näin muutaman päivän koeajolla Stockmann tuntuu täyttävän tehtävänsä ostosparatiisina.

Vanhan ja uuden liittymisestä seuranneesta pienestä - ja usein piristävästä - sokkeloisuudesta huolimatta suunnistautuminen on kohtuullisen vaivatonta ja tarvitsemansa löytää.

Tyylillisesti Stockmann liittyy nykysuuntaukseen, jossa tavaratalojen sisätilat tehdään vaaleiksi ja persoonattomiksi.

Myytävät tuotteet pyritään nostamaan pääosaan, kuten taideteokset galleriassa. Ajatusta tukee huomaamattomat, mutta mukiinmenevästi toteutetut sisätilojen detaljit ja kohtuullinen työnjälki.

Tavaratalosuunnitteluun liittyvä umpinaisuus vähän vaivaa, kun sisällä ei ole korkeata hallia tai sisäpihaa, johon tilat avautuisivat. Ulkoikkunat on taas peitetty hyllyin ja tavarataivaassa ollaan aika tavalla eristyksessä muusta kaupungista.

Ylimmäiseltä tasolta, eli viidennestä kerroksesta ja siellä olevasta lounasravintolasta kortteli lopulta avautuu ulos. Näkymät eivät välttämättä silmää hivele, mutta ne kertovat hyvin kaupunkimme tilasta.

Korttelin täyteys näkyy julkisivuissa, eikä aina kovin hyvällä tavalla. Tavaratalo avautuu kävelykaduille, mutta samalla kääntää selkäänsä kahteen muuhun suuntaan.

Puuttuva sisäpiha on kuin siirretty Torikadun varteen, missä tunnelma on takapihamainen. Torikadulta ei ole liiketiloihin yhtään sisäänkäyntiä ja näin liki satametrisen kadunpätkän elävöittäminen jää täysin kadun toisen puolen varaan.

Monet katutason suuret huolto-ovet ja -aukot, joita riittää myös Saaristonkadun varteen, ovat roisia nähtävää keskellä kaupunkia.

Näitä aukotuksia katsellessa ei voi olla miettimättä, miten nykyään julkisivun aukkoja ja varsinkaan ajoportteja ei osata tai haluta käsitellä arkkitehtonisena elementtinä, vaan niihin paiskataan metallinen ovi ja sillä selvä.

Julkisivut ovat muutenkin korttelin akilleenkantapää. Paremmin ovat onnistuneet kävelykatujen puolet ja varsinkin Kauppurienkatu. Kirkkokadulla muutosta entiseen ei taas juuri huomaa.

Kahdella muulla sivulla uuden liittymiset vanhaan ontuvat. Kokonaishahmollisesta yhteneväisyydestä huolimatta Saaristonkadun varren uudisosa ei tunnu löytäneen Rautatalon julkisivun henkeä.

Ainakin minun silmissä uudisosan julkisivu on vertikaalisissa aukotuksissaan outo. Kulman ympäri pyörähdettyään se sitten kohtaa hyvin horisontaalisen Oulu-yhtiön talon. Sielläkään liitos ei ole mikään napakka eikä olemassa olleen henki ole uuteen siirtynyt.

Korttelinkokoinen tavaratalo on tervetullut keskustaan ja sen toivoisi toimivan vastaiskuna automarketeille.

Kauhuskenaariona on mahdollisuus, että Stockmann siihen liittyvine liiketiloineen syö leipää muiden keskustan kauppojen suusta ja pienentää jo muutenkin pinta-alaltaan suppeaa Oulun keskusta-aluetta.

Toivottavasti niin ei käy, vaan uusi vetovoimainen tavaratalo tuo keskustaan ja sen liepeille niin paljon uusia asiakkaita, että hyvää riittää jaettavaksi ja nykyistä laajemmalla alueella.

Timo Jokelainen

Pekka ala-aho

Tästäkö sisään? Stocmannin Rotuaarin pääsisäänkäynnistä päädytään matalaan sisätilaan, jossa myydään kosmetiikkaa.

pekka ala-aho

Avarampi paikka. Kerroksiin johtava liukuportaikko on Stockmannin ainoa korkea tila.

Artikkelin lähde Kaleva