Rauhanyhdistykselle mahtuu tuhat

Liisa Lehto-Peippo

YLIVIESKA Noin tuhat seuravierasta kerralla mahtuu Ylivieskan Rauhanyhdistyksen uuteen, vastavalmistuneeseen toimitaloon.

Ensimmäiset seurat uudessa salissa pidettiin jo juhannuksena. Uudessa talossa Helaalantiellä on 650-paikkainen seurasali, paikoista 110-120 sijaitsee parvella. Kahviossa on 240 paikkaa. Entisessä toimitalossa kaupungin keskustassa virallisia istumapaikkoja oli 360.

”Entinen talo oli ahdas ja sen käyvät kapeat. Lapsiperheet eivät pystyneet tulemaan lastenvaunujen kanssa seuroihin. Uuden talon asianmukaiset vauvojen ja lastenhuoneet myös helpottavat tilaisuuksiin osallistumista koko perheellä.”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Antti Lauhikari.

Talon keittiö on rakennettu viimeisen päälle. Se on tärkeää muun muassa koska myyjäiset ovat yhdistyksen merkittävin varainhankintatapa. Myyjäistuotteista valtaosa puolestaan valmistetaan keittiössä.

Talossa on myös kerhotilat yhdistyksen päiväkerho- ja raamattuluokkatyötä varten. Rakennuksessa on neliöitä kaikkiaan vajaat 1 600.

Rakentamistyöt aloitettiin toukokuussa. Kantavat rakenteet ja talo ulkoapäin valmiiksi teetettiin rakennusurakoitsijalla. Talkootyönä on tehty pääosin sisäpuoliset työt ja LVI-asennustyöt joitakin asennuksia ja automatiikkatöitä lukuunottamatta. Sähkötyöt on tehty kokonaan talkootyönä.

Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 9,2 miljoonaa markkaa. Rahaa hankkeeseen on käytetty 8,2 miljoonaa markkaa. Tehdyn talkootyön arvoksi on arvioitu noin miljoona markkaa, mutta Antti Lauhikari toteaa sen olevan alakantissa.

Ainakin 150 innokasta talkoolaista

”Talkootyön määräksi on arvioitu keskimäärin viisi henkilötyövuotta, todellisuudessa ollaan lähempänä kymmentä. Innokkaita talkootyöntekijöitä on ollut noin 150 ja oma lukunsa ovat vielä innokkaammat talkootyöntekijät.”

Rakentamisen aikana ja ennen työn aloittamista rahaa on kerätty myyjäisillä ja lahjoituksilla noin kolme miljoonaa markkaa. Loppuosa kustannuksista katetaan pankkilainalla ja entisen toimitalon myynnistä saatavalla summalla. Velkaa yhdistykselle jää vajaat 4,2 miljoonaa markkaa.

Rakennustoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Heikkilä toteaa, että jos hän laskisi tämän päivän hinnalla jollekin muulle yhteisölle vastaavan talon rakentamiskustannukset, hinta olisi noin 14.4 miljoonaa markkaa.

Ylivieskan talon alhaisemmat kustannukset selittyvät Heikkilän mukaan runsaalla talkootyöllä, urakkakilpailun ajankohdalla ennen kuin hinnat nousivat 15-20 prosenttia ja edullisilla materiaalihankinnoilla. Yhdistys teki muun muassa yhteishankintoja Nivalan ja Kajaanin yhdistysten kanssa. Samoihin aikoihin rakennettuihin taloihin hankittiin yhdessä mm. pöydät, tuolit ja penkit.

Rauhanyhdistyksen talon arkkitehtisuunnittelu on ylivieskalaisen Arkkitehtitoimisto Jorma Palorannan samoin kuin sisustussuunnittelukin. Sali on musiikki- ja puhesali, vaihtuvaa akustiikkaa siihen ei ole rakennettu. Salissa on digitaaliurut.

Ylivieskan Rauhanyhdistyksen keskeisin tehtävä on sananjulistus. Seuroja järjestetään lauantaisin ja sunnuntaisin. Lapsille pidetään viikottain pyhäkoulua ja päiväkerhoa sekä nuorelle raamattuluokkaa. Varttuneille nuorille järjestetään keskusteluiltoja noin kerran kuukaudessa. Eläkeläiset kokoontuvat tiistaikerhoon. Keskiviikkoiltaisin on ompeluseurat.

Talon avajaisjuhlaan 3.11. odotetaan jopa 1 200 henkeä. Juhlassa kuullaan kantaesityksenä juhlakantaatti, jonka on säveltänyt Yrjö Koskimäki. Runo-osuus on Raili Mantilan. Kuorossa laulaa liki 80 laulajaa, valtaosa lapsia ja nuoria.

Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä on noin 600, mutta toiminnan piirissä on yli tuhat henkilöä.

Liisa Lehto-Peippo

Salissa tilaa. Uudessa seurasalissa on 650 paikkaa. Parvipaikkoja on runsaat sata. Koko taloon mahtuu kerralla noin tuhat seuravierasta. Entisessä talossa virallisia paikkoja oli 360.

Keittiö tuikitarpeellinen. Keittiö on ratkaisevassa asemassa yhdistyksen varainhankinnassa. Siksi keittiö on rakennettu viimeisen päälle. Uunia, joka soveltuu muun muassa rieskanpaistoon, esittelevät Kirsti Sääskilahti, Irja Rautakoski ja leipälapion varressa Irja Saukko.

Artikkelin lähde Kaleva