Opinto-ohjaajat tarveoppiin

Ammatinvalintaan futurologinen yritysnäkökulma Pohjois-Pohjanmaalla

Arja Mikkola

OULU Pohjois-Pohjanmaan opinto-ohjaajat päivittävät valmiuksiaan. Marraskuun lopussa alkavan koulutuksen tavoitteena on terästää nuorten ammatinvalintaan osallistuvien opettajien tietoutta elinkeinoelämän tulevaisuuden työvoimatarpeista.

Vuoden 2003 alkuun asti jatkuva koulutusohjelma on laajuudessaan ilmeisesti ainutlaatuinen Suomessa ja saanut huomiota myös TT:n koulutusvaliokunnassa, kertoo ohjelmatarjonnasta vastaavan Pohton rehtori Jussi Hyvärinen.

”Meitä odottaa työvoimapula”, selittää ohjaajien koulutustarvetta Hyvärinen.

”Lukio vetää, ammatillinen koulutus ei vedä”, arvioi rakenneongelmaa Laanilan yläasteen oppilaanohjauksen lehtori ja opinto-ohjaajien yhdistyksen varapuheenjohtaja Hannu Mäntyoja.

”Kyse on oikein koulutetusta työvoimasta”, painottaa puolestaan ohjelman tavoitetta elinkeinoasiamies Esa Pellikainen, joka kantaa huolta etenkin perusteollisuuden yritysten, kuten metalli-, paperialan ja kemianteollisuuden tarpeista.

Pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla arvioidaan tarvittavan noin 2 000 uutta osaajaa vuosittain. Heistä valtaosa rekrytoidaan teollisuuteen.

Ammattiprofiileja

Uusi koulutus tarjoaa ohjaajille paitsi tietoiskun Suomen talouselämästä, myös futurologisen näkökulman sekä yritysopintoja. Tulevaisuuden ammattiprofiilien ohessa opiskellaan oikeasti yrityksen arkea seitsemällä eri elinkeinoalalla metsäteollisuudesta palvelualoihin.

”Ei vain tietoa vaan myös kokemuksia siitä, miten yritys toimii”, Hyvärinen lupaa simulaatio-ohjelmalta, jonka voimin opettajat saavat testata kykyjään niin toimitusjohtajan roolissa kuin markkinoijinakin.

”Ensi kertaa olemme konkreettisesti menossa työelämään”, Mäntyoja myöntää. Hän muistuttaa myös siitä, että koulutusammateissa vielä pysyy jotenkin mukana, mutta niin sanotut työammatit muuttuvat jo lähes päivittäin.

Opinto-ohjaajat eivät kuvittele voivansa muuttaa koulutuspolitiikkaa tai -virtauksia jatkossakaan. Mutta yrityselämän parempi tuntemus saattaisi karsia 15-18 --vuotiaiden vinoutuneita ammattikäsityksiä: ”Suosikkialoja, jotka perustuvat vääriin mielikuviin”, Pohton rehtori viittaa tarkentamatta.

Ongelmana pidetään etenkin sitä, että lukion suosio on kasvanut ammattioppilaitosten kustannuksella: ”Meillä on ammatillisen koulutuksen suhteen väheksyvä asenne”, Mäntyoja valittaa. ”Ei se ole mikään umpiperä, sieltä pääsee yliopistoon asti”, opinto-ohjaaja huomauttaa myös koululaisten vanhempien suuntaan.

Rahoituskysymys

Ohjelmaan otetaan mukaan 60 pohjoispohjanmaalaista opinto-ohjaajaa ja rehtoria. Lisäksi osioihin osallistuu 20 Kainuussa kurssitettavaa kollegaa.

Noin puolet maakunnan opinto-ohjaajista jää tällä ensi kierroksella vielä koulutuksen ulkopuolelle. ”Joudumme valitsemaan”, ennakoi Mäntyoja.

Lääninhallitus onnistui makuuttamaan opinto-ohjaajien ideoimaa hanketta pöydällä puolitoista vuotta. Mutta nyt koulutus lähtee liikkeelle EU:n rakennerahaston, yritysten ja opinto-ohjaajien työnantajien eli kuntien tuella.

Kuntien selustatuki tosin on edelleen kysymysmerkillä. Mutta kieltäyminen 2 700 markan kurssimaksusta merkitsisi sitä, että kunta sulkisi silmänsä oman tulevaisuutensa tekijöiltä.

Työvoimapula

Minkälaista osaamista sitten lähiaikoina tarvitaan? Kielitaitoista ja vuorovaikutustaitoista, arvioi Hyvärinen. Silti on juuri kansainvälisestä kurssiosiosta pitänyt rahapulassa luopua. Tarkoituksena olisi ollut käydä ottamassa oppia Saksasta.

Kartoitettavaa tosin riittää kotonakin. Perusteollisuus esimerkiksi tarvitsee enenevästi nuoria tehdastason osaajia. Pelkästään Rautaruukki joutuu Raahessa rekrytoimaan vuosittain keskimäärin sata uutta metallityöntekijää: ”Tarvitaan nuoria osaajia eläköitymisen takia”, vakuuttaa henkilöstön kehittämispäällikkö Matti Hast. Toimihenkilöiden osalta tarve on hieman pienempi.

”Elektroniikka on ollut muotiala”, Hastkin valittaa. Silti on perusteollisuudenkin vetovoima jälleen kasvussa. Esimerkiksi teollisuusoppilaitoksen kevään haussa Raahessa ilmoittautui hakijoita myös elektroniikkateollisuudesta. Kiinnostuneita oli kaikkiaan 300, joista 40 sai paikan.

Osalla ammattikoulutuksen saaneista oli jopa vakituinen työpaikka Oulussa. ”Me toivomme, että hakemisen syynä on houkutteleva opiskelu ja haastavammat työtehtävät”, Hast sanoo: ”Mutta siinä oli varmasti myös turvallisuushakuisuutta”, hän katsoo epävarman taloustilanteen jo näkyvän paluussa perusteollisuuteen.

Kahden kauppa

TAT:n nuorisotutkimus puhuu samaa kieltä. Yhä useampi nuori arvioi nykyään työn teollisuudessa mielenkiintoiseksi ja varmuuden työn jatkuvuudesta hyväksi.

Silti myös teollisuus joutuu osaajapulassa ponnistelemaan oman kuvansa puolesta: ”Nuoret vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka suomalainen metsäteollisuus pärjää tulevaisuudessa. Voittajiksi selviävät ne työnantajat, jotka todella pystyvät tarjoamaan nuorille mielekästä ja haastavaa työtä”, totesi UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä vastikään Meritan metsäpäivillä rekrytoinnin haasteista.

Jarmo Kontiainen

Töissä oppien. Teollisuus tarvitsee joka vuosi tuhansia tehdastyöntekijöitä. Kemira on saanut hyviä kokemuksia nuorten oppisopimuskoulutuksesta. Siri Petäjäjärvi siirtää kontteja.

Artikkelin lähde Kaleva