Mikä siinä nuoria viehättää

Arto Heikkilä

OULU Pelimannirintamaa, kuten tosin monia muitakin ympyröitä, on jo pitempään vaivannut harrastajien ikääntyminen. Kansanmusiikkiliiton jäsenkunnan keski-ikä ei taida paljonkaan poiketa eläkeläisjärjestöjen vastaavasta luvusta. Ongelma on toki virallisestikin tiedostettu, mutta lääkkeitä ei näytä helposti löytyvän.

Paikalliset pelimannipäällikkömme röyhistävät sitä vastoin tässäkin suhteessa rintaansa; esimerkiksi pelimanniyhdistyksen lauantaisen konsertin esiintyjissä pisti silmään nuorten ja erityisesti naisten runsas edustus. Mestaripelimannit Jussi Haanpää ja Heikki Lahti edustivat toki ns. perinteistä linjaa, mutta muutoin tilaisuus oli vahvasti naisenergian leimaama.

Pelimanni voi sopeutua

Pohjois-Pohjanmaan pelimanniyhdistys täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Konsertin aluksi Jussi Haanpää, perustajajäseniä, tiivisti kuvaavasti pitkän soittajauransa kokemuksia. Pelimannit ovat aikojen kuluessa saaneet mukautua uusiin muotivirtauksiin, fokstrotista rock'n rolliin.

Haanpää on herättänyt Oulun Pelimannit uudelleen henkiin, mutta tätä yhtyettä olen esteellinen enemmälti kommentoimaan.

Heikki Lahti esiintyi haitarin säestyksellä, ja ainakin minulle ennen kuulemattomalla ohjelmistolla. Lahti kehittää jatkuvasti tulkintaansa, tällä kertaa esimerkiksi latinorytmeillä maustettuna.

Kansantanssiryhmä Polokkarit liikkuu perinteisissä ympyröissä. Reippaalla esiintymisellä ja oikean yhtyeen, Rimakauhun säestämänä ryhmä antoi touhustaan varsin mukavan kuvan.

Naisenergiaa

Nuori Birgit Vainio esiintyi myös pelkän haitarin säestyksellä. Jouhikkosävelmien tulkinnat mikrointervalleineen olivat omaperäisiä, mutta viulunumeroiden ajatus kappalevalinnasta lähtien jäi epäselväksi.

Koriat Kravit seitsemän nuoren naisen voimalla ja Lemmen Kirpomat hieman pienemmällä orkesterilla ovat persoonallisia suomalaisia lauluyhtyeitä. Kummallekaan ei kuuntelu paljasta selkeitä esikuvia, eivätkä naiset paljasta niitä tivatessakaan. Jälkimmäinen ilmoittaa esittävänsä Love-folkkia, ensiksi mainitun tyytyessä kuvaamaan tyyliään tinkimättömäksi. Mutta miksi juuri kansanmusiikin puitteissa?

”Viulisti houkutteli”, kertoo basisti Anna Kivari Koriat Kravit -yhtyeestä, joka on nyt ollut koossa kolmisen vuotta. ”Aiemmin en ollut juuri bassoon koskenut, mutta lähdin mukaan ajatellen kansanmusiikin soittamisen olevan helppoa. Myöhemmin tuo käsitys on kyllä muuttunut.”

Kivari pitää sukupuolta yhtyeensä suhteen voimavarana, jolla on toisaalta myös huomioarvoa. Yhtyeen ohjelmisto tulee sekä itä- että länsipuolen perinteestä, ja on varsin pitkälle sovitettua. Myös yhtyeen jäsenten omaa tuotantoa on mukana, ja ”jokainen kantaa kortensa kekoon”, sanoo Kivari.

”Kiinnostus vanhoihin kansanrunoihin”, vastaa Saana Kaleva, toinen Lemmen Kirpomien laulajista. Vienan Karjalan ja Ilomantsin seudun aineisto on Kalevan suosiossa, ja yhtyeen ohjelmisto painottuukin sille suunnalle. Mateli Kuivalatar ja Larin Paraske ovat Kalevan omia suosikkeja, kuten myös eräät nuoremman polven kansanlaulajat. Kullakin on kuitenkin omat suosikkinsa, eikä yhtyeellä ole siis erityisiä esikuvia, kertoo Kaleva.

Sekä Kivari että Kaleva näkevät kansanmusiikin tilanteen varsin hyvänä. ”Yleinen ennakkokäsitys tuntuu olevan, että kansanmusiikki on tanhua ja viulunvingutusta”, Kaleva sanoo. Oulussa on kuitenkin paljon tilaisuuksia joissa musiikki pääsee esille. Tällöin ihmisten käsitykset yleensä muuttuvat.

Arto Heikkilä

Naisenergiaa. Mari Pöyhtäri (kitara), Anna Kivari (basso), Heli Honkalampi (djembe) ja Maria Perätalo (harmooni) Koriat Kravit -yhtyeestä

Artikkelin lähde Kaleva