Vanhin osa Oulua onelänyt ajan muutosta
Tarinoita menneisyydestä
Kaarlenholvina sekä Jumpruna tunnetussa ravintolatalossa aloitti Oulun ensimmäinen naisten käsityökoulu 135 vuotta sitten. Käsityökoulun perustivat vuonna 1882 sisarukset Gustafva Alcenius ja Mathilda Alcenius.
Koululla oli aluksi ajan tavan mukaan ruotsinkielinen nimi Alceniuska Kvinliga Handarbetskolan. Tavoitteena oli, että kauppa- ja merikaupungin porvaristyttöjen käsityötaidot kohentuisivat ja jalostuisivat.
Sisaruksista Gustafva kuoli pian sen jälkeen, kun koulunpito oli ehditty aloittaa, jolloin hänen työtään jatkoi perheen kolmas sisarus Elfrida Krank.
Alkuvaiheessa käsityökoulussa oli vain ompelulinja, mutta pian ompelun rinnalle opetusohjelmaan otettiin kudontaa.
Kaarlenholvin taloa Aleksanterinkadun ja Kauppurienkadun kulmassa kutsuttiin 1880-luvulla Thunbergin taloksi, mutta se tunnetaan myös Santaholman talona sekä Nylanderin talona.
Ensimmäinen puinen rakennus paikalle valmistui 1700-luvun lopulla. Puisen talon toinen kerros tuhoutui Oulun palossa vuonna 1822, mutta kivijalkainen ensimmäinen kerros säästyi.
Nykyinen talo on uusklassista tyylisuuntaa eli empireä. Se oli vallitseva arkkitehtoninen tyyli 1830-luvulla, jolloin rakennus sai nykyisen ulkoasunsa. Tiettävästi vuonna 1834 siihen valmistui toinen, myös kivinen kerros.
Tunnetuiksi tulleista oululaisista tai Oulussa vaikuttaneista Kaarlenholvin talossa on asunut muun muassa Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) ja Aaro Hellaakoski (1893–1952).
Runeberg oli merikapteenin poika Pietarsaaresta ja hänet lähetettiin Ouluun 8-vuotiaana vuonna 1812. Runeberg asui setänsä, tullijohtaja Anton Ludvig Runebergin luona kaksi vuotta ja kävi Oulussa triviaalikoulua.
Aaro Hellaakoski oli runoilija sekä maantieteilijä, joka syntyi Oulussa ja pääsi kotikaupungissaan ylioppilaaksi vuonna 1913. Sen jälkeen hän asui Tampereen Pispalassa sekä Helsingissä.
Ravintola Kaarlenholvin taloon tuli 45 vuotta sitten vuonna 1972, minkä jälkeen talon historiaan on kuulunut pikkujouluaikana ja muulloinkin läpi vuoden vilkas yöelämä. Ennen nykyisiä ravintoloita talossa Aleksanterinkadun puolella oli jonkun aikaa huonekaluliike.
Historiatietojen mukaan talossa on ollut eri vaiheissa myös sairaala, tuomiokapituli, vankityrmä, viinapolttimo, viini- ja konjakkikauppa, kirjapaino ja postikonttori. Ja ehkä vielä jotain muutakin.
Oulun Naiskäsityökoulun historia Kaarlenholvin talosta jatkui 1800-luvun lopulla eri paikkoihin Oulun keskustassa. Koulu sijaitsi muun muassa Talousseuran tiloissa Kajaaninkatu 9:ssä sekä NMKY:n tiloissa Kajaaninkatu 5:ssä.
Oma rakennus koululla oli Heinäpäässä Uusikatu 53:ssa vuosina 1928–1980, kunnes se siirtyi nykyiseen paikkaansa Pikisaareen Oulun Villatehtaan tiloihin.
Lähitulevaisuudessa Oulun seudun ammattiopiston Pikisaaren yksikön toiminta Pikisaaressa saattaa loppua. Pikisaari sijaitsee keskellä Oulujoen suistoa, josta Oulun kaupunki pyrkii luomaan näkyvän osan tulevaisuuden merikaupunkia.
Käsityöläiset sekä myös taiteilijat ovat kuuluneet ja näkyneet Pikisaaren pitkässä historiassa. Nykyään vanhassa Villatehtaassa toimii muun muassa Galleria Harmaja, ja siellä on myös taiteilijoiden työtiloja.
Erkki Hujanen
Fakta
”Kehruu-Jennyt”
Alceniuksen sisarukset perustivat Ouluun vuonna 1882 käsityökoulun, jonne otettiin opiskelijoiksi kauppa- ja käsityöläiskaupungin porvaristyttöjä. Puhuttiin naiskäsityökoulusta.
Myöhemmin heidän perintönsä on jatkunut käsi- ja taideteollisena opetuksena Pikisaaressa.
Elfrida Krank (Alcenius)
Mathilda Alcenius
Arkkitehtonisesti uusklassista eli empireä edustava Kaarlenholvi on yksi Oulun vanhimmista rakennuksista, joka on säilynyt liki alkuperäisessä asussaan ja joka on nähnyt lukuisan määrän erilaisia vaiheita.
Artikkelin lähde Kaleva 18.11.2017.