Sadan vuoden vuokrasopimus päättyy pian
8 päivää itsenäisyyspäivään
Sarjassa käydään läpi sadan vuoden takaisen Kalevan uutisia, jotka julkaistiin 26.11.–5.12.1917.
Kaleva 28.11.1917: ”Weljekset Åström osakeyhtiön tehdasalueen lunastuskysymys”.
”Toiminimi tarjoutuu maksamaan 400 000 markkaa. Kaupungin edustajat arvioineet hinnan 436 706 markaksi 50 penniksi.”
”Aikoinaan pyysi toiminimi Weljekset Åström ostaa ne lahjoitusmaat, joilla tehtaat, konttori ja johtajan asunto owat. Rahatoimikamari asiaa silloin käsitellessään ehdotti, että ensin tarjottaisiin ne vuokralle, ehkä 100 vuodeksi, mutta ellei yhtiö siihen taipuisi, olisi kauppa otettava harkittavaksi.”
Kaupungilla oli korkeamman hinnan lisäksi myös lukuisia ehtoja, kuten lupa käyttää Åströmin sivurataa sähkölaitoksen tavarain kuljetukseen.
Mistä kyse: Vuonna 1863 Karl Robert Åström osti palaneen fajanssitehtaan Dammisaaresta Myllytullista ja perusti sinne nahkatehtaan. Viisi vuotta myöhemmin mukaan tuli hänen veljensä Hemming Åström. Yhtiöstä tuli Veljekset Åström. Parhaimmillaan nahkatehdas oli Euroopan suurin. Suku vaikutti monin tavoin Oulun kaupungin kehittymiseen.
Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) oli tehtaan kulta-aikaa Venäjän armeijan tilausten vuoksi. Suomen sisällissodan jälkeen yhteydet Venäjälle katkesivat. Veljekset Åströmin toiminta päättyi konkurssiin vuonna 1974.
Jo nahkatehtaan perustaja Karl Robert Åström asui vaaleanpunaisessa rakennuksessa taidemuseon takana. Talo oli alkujaan varasto, mutta 1863 se rakennettiin asuintaloksi.
Sen ja tehdasalueen tontista hänen perillisensä kävivät vuonna 1917 pitkällistä neuvottelua.
Tänään: Entisen tehdasalueen maat ovat taas tapetilla. Tiedossa ei ole, mihin tulokseen vuonna 1917 tarkalleen ottaen päädyttiin, mutta osasta alueista joka tapauksessa tehtiin vuonna 1918 sadan vuoden vuokrasopimus. Se päättyy ensi vuonna. Jatkossa käydään parhaillaan neuvotteluja.
– Mutta hyvässä hengessä, korostaa perikuntaa edustava Anu Sandelin.
Vuokrasopimus koskee kuitenkin vain osaa maista. Dammisaaren asuntojen alla olevat tontit olivat suvun omistuksessa varmuudella ainakin viime sotien aikana, ellei aikaisemminkin, toteaa Sandelin.
Tehtaan lukuisat rakennukset ovat uudessa käytössä. Päällisnahkatehtaassa on toiminut muun muassa Oulun yliopisto, mutta nyt siellä on pääasiassa toimistoja. Oulun Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen opetusravintola Hilikku siellä on ollut vuodesta 1980.
Valjastehtaan rakennus tontteineen myytiin Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoululle jo 1946.
Nykyinen Oulun taidemuseon rakennus oli alunperin liimatehdas. Kun tehdas lopetti toimintansa 1960, rakennukseen muutti Oulun yliopiston kasvitieteen laitos. Ennen taidemuseota se oli yliopiston kirjasto.
Tehtaan voima-asemalla ja vesitornissa on nykyisin Tiedekeskus Tietomaa.
Liisa Laine
Artikkelin lähde Kaleva 28.11.2017.