Poromafia jyrää kirjapalkisilla
vaikuttanut Tommi Liimatta nousivat Finlandia-listalle.
on nyt vahvasti pohjoisessa.
Vesa Kärki, Heidi Peltonen
Vuosi sitten kirjallisuuden ystävät ällistelivät turkulaisten vahvaa esiinmarssia kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden joukkoon.
Kolme turkulaista ehdokasta (Riku Korhonen, Tommi Kinnunen ja Peter Sandström) saivat aikaan spontaanin yleisöreaktion: Turun mafia jyrää.
Nyt jyrää Poromafia! olisi voinut aivan hyvin kuulua perjantaina yleisön joukosta, kun valintalautakunnan puheenjohtaja Aleksis Salusjärvi ilmoitti tämänvuotiset ehdokkaat Helsingin Bulevardilla.
Oululainen Hanna Hauru. Vasta viime vuodenvaihteessa Oulusta Helsinkiin muuttanut Miki Liukkonen. Kemissä syntynyt ja 1990-luvulla Rovaniemellä perustetun Absoluuttisen Nollapisteen nokkamiehenä tutuksi tunnettu, Helsinkiin päätynyt Tommi Liimatta.
Kun kulttuurinen omiminen on nyt kuuminta hottia, niin laitetaan pohjoisen nippuun vielä Juha Hurmekin – onhan Hurme tehnyt valtavasti teatterihommia niin Oulussa, Hailuodossa kuin vaikkapa pohjoisimman Lapin tuntureilla.
Siinäpä Bulevardille Poromafiaa kerrakseen!
Liukkosen ja Hurmeen teokset olivat perjantaina julkaistusta kuudesta Finlandia-ehdokkaasta ne vähiten yllättävimmät. Sekä Liukkosen O että Hurmeen Niemi ovat keränneet laajasti kiitosta ja ylistystä.
Ennakkoveikkailuista huolimatta Liukkonen oli vilpittömän yllättynyt valinnastaan, jonka hän kuuli istuessaan parturin tuolissa.
– Huudahdin niin kovaa jes, että parturi meinasi leikata hiuksiini kaljun kohdan.
Esikoisromaanistaan Lapset auringon alla Liukkonen povasi Finlandia-voittajaa, mutta O:n suhteen ajatukset muuttuivat.
– Heti kun lopetin asiasta vouhottamisen, niin muut alkoivat vouhottaa, Liukkonen toteaa.
Tieto ehdokkuudesta tuli Liukkosen mukaan helpotuksena, sillä O:ta on suitsutettu arvioissa ja blogeissa. Kirjailija kertoo pelänneensä, ettei ehdokkuutta tulisi, kun siitä on useissa blogeissa puhuttu.
– Nyt en aiheuta pettymystä, Liukkonen summaa.
Jos Liukkosen nimi oli mukana monien veikkauksissa, niin Hanna Haurua niistä sai etsiä.
– Kustannusyhtiö Liken toimitusjohtaja soitti ilmoittaakseen ehdokkuudesta, puhelu kuului huonosti ja jouduin pyytämään häntä toistamaan asiansa, Hauru kuvailee.
Puhelun päätyttyä tuli itku, joka ei tahtonut loppua.
– Se oli onnellista itkua.
Jääkansi on Haurun kaikkiaan kahdeksas teos, ja kirjailijan ensimmäinen, jossa on kosketusta tositapahtumiin.
Artikkelin lähde Kaleva 11.11.2017.