Kansallisen itsetunnon nostaja
kännyköitä. Niitä tarvitaan uuteen Oulun ihmeestä kertovaan näyttelyyn.
Hei di Peltonen teksti // Jarmo Kontiainen kuvat
Nokian puhelimista mieleen tulee heti ensimmäisenä ikoninen 3310, kaiken kestävä puhelin. Jossain vaiheessa tuli saada ensimmäinen värinäytöllinen 3510i ja myöhemmin kameralla ja mp3-soittimella varustettu liukukannellinen puhelin on suuressa huudossa.
Yhä edelleen vuosituhannen alun elokuvia ja televisiosarjoja katsoessa sisällä läikähtää pieni ylpeyden tunne, kun päähenkilön kädessä olevan matkapuhelimeen zoomataan ja kannessa seisoo suurin kirjaimin Nokian logo.
Nokian kultakausi ja sen aikana syntyneet matkapuhelimet olivat merkittäviä suomalaisten kansallisen itsetunnon nostajia, arvioi kirjailija Antti Leikas.
Useissa oululaisissa it-alan yrityksissä työskennellyt Leikas on käsikirjoittanut Museo- ja tiedekeskus Luupin tulevan Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -yhteisnäyttelyn.
Leikas vertaa kovimman nousukauden ja sitä myöhemmin seuranneen laskun vaikutusta vuoden 1995 jääkiekon MM-kullan voittamiseen.
Voiton myötä suomalaiset olivat ylpeitä itsestään ja onnellisia saavutuksestaan. Mutta kun seuraavaa kultaa saatiin odottaa 16 vuotta, tunnelma vaihtui hurmoksesta epätoivoon ja itseinhoon.
– Tuli sellainen olo, että menestys oli hetken harhaa, jonka jälkeen meidät palautettiin siihen nurkkaan, johon kuulumme.
Nokian menestys vaikutti suomalaisiin myös niin, ettei toisen menestyksestä oltu kateellisia.
– Tässä ei myöskään tullut sitä, että menestyjän epäonnistumisesta olisi iloittu myöhemmin, Leikas kertoo.
Suomessa on myös useita merkittäviä vientituotteita, jotka eivät ole kuitenkaan saaneet samanlaista näkyvyyttä ja hypetystä ympärilleen, kuin Nokian matkapuhelimet, Leikas muistuttaa.
Myös Nokia itsessään vie maailmalle yhä huomattavan määrän verkkotukiasemia, mutta niistä ei ole tullut samanlaista kansallista menestystarinaa kuin kännyköistä.
– Ei esimerkiksi missään elokuvassa tarkenneta hissiin ja Koneen logoon, Leikas toteaa.
Nokian kansainvälinen menestys ja massiivinen vienti maailmalle muutti myös Suomen asennetta vientituotteisiin. Leikaksen mukaan ennen Nokian kännyköitä oli ilmoilla asenne, ettei maailmalle kannata viedä mitään ”hevosta pienempää”, mutta matkapuhelinten menestys avasi ovia myös pienemmille teollisuuden tuotteille.
Kovin nousukausi näkyi myös puhelinten muotoilussa ja ominaisuuksissa. Mitä kovempaa Nokialla meni, sitä erikoisempia ratkaisuja puhelinten suunnittelussa tehtiin. Puhelimissa saattoi olla useita taipuvia niveliä, led-valoja ja erilaista äänitekniikkaa. Puhelinten valmistuskustannukset nousivat ja käytettävyys heikkeni. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun käytäntöön suuntautunut professori Pekka Mattila kertoo, että Nokia tottui kännyköiden pioneerina siihen, että sen tuotteiden muotoilua matkitaan.
– Nokia määritti, miltä matkapuhelimen tulee näyttää, Mattila kuvailee.
Samoja vaikutteita näkyy yhä edelleen. Esimerkiksi julkisissa tiloissa näkyvissä matkapuhelimen käytön kieltävissä kylteissä on Mattilan mukaan selkeästi vaikutteita vanhasta nokialaisesta muotoilusta.
Artikkelin lähde Kaleva 12.11.2017.