Korttipakka puhuttelee

Oulaisissa syntynyt Miika Korkatti on ravintolataikuuden Suomen mestari.

Sirpa Kortet

Korttipakka puhutteli Miika Korkattia neljä vuotta sitten. Oulaistelaissyntyinen mies päätti, että päivittäisellä korttitemppujen harjoittelulla pitää olla kannustava ta­voite.

Taikuus ja temput istuivat käsiin niin, että hän rohkeni näyttää osaamistaan kavereille. Kohta Korkatti oli jo perhejuhlien haluttu esiintyjä. Tietoisuus miehen osaamisesta laajeni ja esiintymispyyntöjä alkoi sadella jo ryhmätilaisuuksiin.

Nykyisin Lempäälässä asuvaa taitajaa lähitaikuuteen kannusti vuorovaikutusmahdollisuus yleisön kanssa. Kaikki temput kun ta­pahtuvat aivan katsojien silmien edessä.

– Suhtaudun tekemiseeni vakavasti. Haluan pohtia mahdottomuuden ymmärtämistä ja luoda siitä viihdyttävää katsottavaa, hän pohtii.

Säännöllinen harjoittelu, yleisön kannustava palaute, onnistuneet hämmästyttämiset ja omien taitojen karttuminen saivat Korkatin ilmoittautumaan mukaan tämänvuotisiin taikureiden SM-kisoihin.

Lokakuun puolivälissä Helsingissä pidetyissä kilpailuissa kaikki sujui nappiin. Korkatista tituleerattiin hallitseva lähitaikuuden Suomen mestari.

Matkalla mestariksi merkittävä rooli on ollut taikurikollegoilla. Kokeneet taikurit ovat oivallisia keskustelukavereita, mutta myös kannustajia.

Sisäpiirisalaisuuksista saatetaan supista, mutta toiselta ei välttämättä urkita ratkaisuja itsekehitettyihin temppuihin. Se on kirjoittamaton sääntö, mutta myös toisen taikurin ammattitaidon kunnioittamista. Se luo Suomen taikureiden kesken luottamusta, joka pienessä erikoisosaajien joukossa on voimavara itsekullekin.

Korkatti oli muutama päivä ennen SM-kilpailua vetäytymässä kisasta kokonaan, mutta kollegoiden tuki antoi lisää uskoa omiin pärjäämismahdollisuuksiin.

– Harvoin SM-kisaa on voittanut ensikertalainen ja taso on yleensä kova, hän sanoo.

Voitto tuli tuomareiden ja katsojien antamilla yhteispistemäärillä. Kilpailusuoritukseen kuului useita esiintymisiä ja välikarsintoja. Viimeisimpänä ponnistuksena finalistien piti kellotetussa tahdissa esittää temppu, vaihtaa lennosta toisen raadin eteen ja jälleen annetussa ajassa suorittaa seuraava osaamisen näyte.

Korkatti muistelee edenneensä kilpailupäivänä kuin sumussa. Suoritus oli sekä henkinen että fyysinen ponnistus, joka nosti pintaan fiiliksen siitä, että valittu tie on oikea.

”Minulla on yhä tallessa se ensimmäinen korttipakka, jolla aloin tehdä taikatemppuja. Mitä enemmän tätä tekee, sitä enemmän tulee halu muuttaa perinteistä taikuutta vakavasti otettavaan muotoon.”

Miika Korkatti

– Kortit, ne ovat mun juttu. Minulla on yhä tallessa se ensimmäinen korttipakka, jolla aloin tehdä taikatemppuja. Mitä enemmän tätä tekee, sitä enemmän tulee halu muuttaa perinteistä taikuutta niin sanotusti vakavasti otettavaan muotoon. Haluan tehdä tätä tavoitteellisesti ja halulla hämmentää katsojat, Korkatti pohtii.

Lähitaikuusmestaruus ja myönteisesti hämmennetyt katsojat kannustavat jatkamaan. Menestys on herättänyt jo uuden nälän. Kalenteri täyttyy esiintymispyynnöistä eri puolella Suomea.

Kansainväliset kuviot kuiskuttavat jo uusista mahdollisuuksista.

– Jossain vaiheessa haluan osallistua taikureiden MM-kilpailuun, hän paljastaa.

Fakta

Miika Korkatti

Syntynyt: Oulaisissa, sukujuuret Kärsämäellä ja Haapavedellä. Asuu tällä hetkellä Lempäälässä.

Työ: Taikuri ja mentalisti, päätoimisena vuodesta 2015 lähtien. Esiintymisien lisäksi Korkatti myös opettaa silmänkääntöön.

Meriitit: Ravintolataikuuden Suomen mestari 2017

Urapolku: Näki ensimmäisen taikatempun illanistujaisissa vuonna 2013. Tuttava näytti korttitemppuja, jotka tekivät vaikutuksen. Se ilta avasi matkan taikuuden maailmaan.

Harjoittelu: Neljän vuoden harjoittelun ja esiintymisien jälkeen Korkatti on SM-taikuri. Korkatti kertoo harjoitelleensa ensimmäisen vuoden korttipakan käsittelyä noin 5–10 tuntia päivässä, yhteensä 1 865 tuntia.

Intohimo: Taianomaisten elämysten tuottaminen.

www.miikakorkatti.com

Kortit ovat Oulaisissa syntyneen taikurin Miika Korkatin juttu. Harjoitustunteja on kertynyt tuhansia.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 10.11.2017.