”Inhimillistä hengenviljelyä” vuodesta 1907
juhla-antologialla ja yleisötapahtumilla. Pohjankartanossa
silloinen Oulun työväenopisto aloitti 50 vuotta sitten.
Anne Helaakoski teksti
Kalevan arkisto, kuvat
110-vuotisjuhliaan viettävän Oulu-opiston alkujuuret ovat jo 1800-luvun puolella.
Jo 1860-luvulla yksityiset kansansivistysasiaa ajaneet henkilöt alkoivat pitää Suomessa esitelmiä ja luentoja. Kansanopistojen alettua toimintansa luentojen pitäminen kaupungeissa yleistyi.
Oulussakin järjestettiin ”kansantajuisia” luentoja muun muassa vuonna 1899, jolloin kaupunginvaltuusto myönsi anniskeluyhtiön voittovaroista Työväenseuralle tuhat markkaa luentosarjojen aikaansaamiseksi. Luentoja pidettiin suomalaisella lyseolla ja työväentalolla, ja luennoitsijoina toimivat etupäässä oppikoulunopettajat.
Oulun työväenopiston edeltäjänä voi pitää vuonna 1904 Alalaanilassa perustettua lukuseuraa. Kaupunkiin kuitenkin kaivattiin laitosta, jossa olisi järjestelmällinen johto.
Vuonna 1907 Työväenyhdistys ja raittiusyhdistys Pohjan Leimu asettivat yhteisen toimikunnan pohtimaan asiaa. Mukana oli myös kaupunginvaltuutettuja.
Toimikunta oli yksimielinen siitä, että Ouluun on saatava työväenopisto. Se laati suunnitelman, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.9.1907.
Työväenopiston perustamista pidettiin tärkeänä, koska sen ajateltiin sivistävän työväkeä käyttämään oikein sen juuri saamaa yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta.
Suomen kolmas työväenopisto aloitti toimintansa nykyisten Pakkahuoneenkadun ja Mäkelininkadun kulmassa sijainneella työväentalolla syksyllä 1907. Opiskelijoita opistoon kirjautui yhteensä 632.
4.11. järjestettiin työväenopiston juhlalliset vihkiäiset. Juhlapuheen pitänyt toimittaja Yrjö Mäkelin totesi opistotyön tarkoituksena olevan laajojen kansankerrosten saattaminen kosketukseen inhimillisen hengenviljelyn kanssa.
Vuoden 1918 sisällissota vaikutti lamauttavasti opiston toimintaan. Kevätlukukaudella 1918 työväentalo oli punakaartilaisten hallussa ja sodan aikana opistotyö oli katkolla.
Syksyllä työväentalo ei ollut käytettävissä, opiston kalusto oli hajallaan ja oppilaat vähenivät.
Toiminnan jatkamista yritettiin Aleksanterintorin kansakoulun voimistelusalissa.
Työväenopisto oli kuitenkin kaupungille tärkeä, ja vuonna 1919 valtuusto teki periaatepäätöksen toiminnan vakiinnuttamisesta. Opistosta tuli Oulun kaupungin omistama kunnallinen aikuisoppilaitos.
Aleksanterintorin kansakoululta toiminta siirtyi pian takaisin työväentalolle, jossa opisto toimi vuoteen 1935 saakka.
Vuonna 1935 työväenopisto joutui muuttamaan Asemakatu 9:ään. Tilat olivat hyvin ahtaat, joten huomattavimmat luentotilaisuudet ja juhlat järjestettiin joko keskikoululla tai lyseon juhlasalissa.
Tilanne helpottui, kun opiston vakinaiseksi toimipaikaksi luovutettiin Aleksanterintorin kansakoulu. Sotien aikana se kuitenkin tarvittiin muuhun käyttöön ja toimintaa yritettiin jatkaa kauppaopistolla.
Jatkosodan jälkeen opisto palasi Aleksanterintorin kouluun. Aikojen kuluessa sen todettiin kuitenkin olevan pieni ja epämukava opiston tarkoituksiin. Virisi ajatus toiminnan siirtämisestä suunnitteilla olevaan Pohjankartanon monitoimitaloon.
Pohjankartano valmistui vuonna 1966, ja 1967 opiston syyslukukausi alkoi uusissa tiloissa.
Vuonna 1992 työväenopisto muutti nimensä Oulu-opistoksi. Vuoden 2013 monikuntaliitoksen jälkeen Oulu-opistoon liitettiin Kiiminkijoen opisto ja Oulunsalon kansalaisopisto. Vuoden 2014 alusta mukaan tuli myös Oulunsalon taidekoulu.
Lähteet: Kustaa Hautala: Oulun kaupungin historia IV ja V, Turo Manninen: Oulun kaupungin historia VI sekä Kalevan arkistot.
Lisää verkossa
Katso vanhoja kuvia Oulu-opiston taipaleelta. kaleva.fi
Fakta
Viikonloppuna juhlitaan työpajoilla ja konserteilla
Oulu-opiston juhlavuosi huipentuu Suomen suurimpaan työpajaan lauantaina 25.11. ja Esittävien taiteiden kavalkadiin sunnuntaina 26.11. Pohjankartanossa.
80
Työpajapäivänä voi osallistua yli 80 työpajaan. Tarjolla on ohjelmaa kädentaidoista kansainväliseen juttutupaan, työnäytöksiin ja avointen ovien päivään.
400
Esiintyvien taiteiden päivänä esiintyy lähes 400 Oulu-opiston musiikin opiskelijaa soi-
tinoppilaista kuoroihin ja orkestereihin.
110-vuotiskutsuvierasjuhla pidetään tänään torstaina 23.11. Tulindbergin salissa.
Juhlapuhujana on Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen ja Kansalaisopistojen liiton tervehdyksen esittää KOL:n toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.
Tilaisuudessa julkaistaan opiston 110-vuotisjuhla-antologia Eläkeläinen muistelee.
Tarjonta kuvastaa aikaansa
Anne Helaakoski
Oulun työväenopiston aloittaessa toimintansa työväentalolla pidettiin yksittäisiä luentoja tai luentosarjoja. Myöhemmin pyrittiin saamaan kuulijoita luentojen jälkeisiin keskustelutilaisuuksiin. Näin syntyi kerho-opiskelu, joka oli suosittua etenkin kirjallisuuden opiskelussa. Vanhin kerho, keskusteluseura, syntyi jo opiston alkuvaiheessa.
Talousopetus alkoi työväenopistossa 1922 ja naisten käsityöopetus ja konekirjoitusopetus 1923. Lukuvuonna 1927–1928 Ouluun perustettiin Suomen työväenopistojen ensimmäinen oma orkesteri.
Muita taideharrastuksia olivat lausunta ja kaunoluku sekä jo alusta asti kuorolaulu. Lisäksi opiston piirissä harrastettiin torvisoittoa.
1940-luvulla työväenopistoon perustettiin uusia opintopiirejä ja otettiin ohjelmaan ruotsin ja englannin rinnalle venäjä. Lisäksi järjestettiin kirjanpito- ja ensiapukursseja sekä annettiin opetusta tekstauksessa ja mainospiirustuksessa.
1950-luvulla mukaan tulivat ranska ja italia, kitaransoitto ja moottorioppi. Opintopiireissä tutkittiin kuvaamataidetta, kirjallisuutta, muiden maanosien maantiedettä ja historiaa.
Työväenopiston muuttaessa Pohjankartanoon sillä oli tilaa laajentaa opetusta. Käsityö- ja taideaineita lisättiin ja kieliohjelmaan otettiin saame, bulgaria, japani, puola ja turkki.
Vuonna 1980 alkoi perhepäivähoitajien koulutus ja vähän myöhemmin avoin korkeakoulu.
Nykyään Oulu-opiston opetustarjontaan kuuluvat kielet, kuvataide ja muotoilu, käden taidot, liikunta, terveys ja hyvinvointi, musiikki, tanssi, teatteri, sanataide ja kirjoittaminen sekä valokuvaus, mediataide ja tietotekniikka. Lisäksi järjestetään yleisluentoja.
Kieltenopetusta opistossa annetaan vuosittain yli 7 000 tuntia yhteensä noin 140 kurssilla.
Musiikinopetusta järjestetään 15 000 tuntia vuodessa ja lukuvuoden aikana pidetään lukuisia konsertteja ympäri kaupunkia.
Oulu-opistossa toimii myös monta teatteriryhmää, Nurkkanäyttämö, Cappas-teatteri, Teatteri Syrjähyppy, Runoteatteri ja Myllyteatteri.
Keramiikkapiirit ovat kesto-
suosikkeja.
Peter von Bagh kertoi elokuva-arvostelusta luentosarjan ensimmäisessä tilaisuudessa vuonna 1973.
Itämaisen tanssin kymmenvuotisjuhlaa vietettiin Oulu-opistolla
vuonna 2004.
Vuonna 1963 opiston näytelmäpiiri esitti Moliéren
komedian Lääkäri vastoin tahtoaan.
Oulu-opiston kursseilla on valmistettu monenlaisia soittimia, muun muassa viuluja.
Holman porukka Tuirasta osallistui Oulun työväenopiston tiernapoikakurssille vuonna 1970.
Artikkelin lähde Kaleva 23.11.2017.