Hertta syntyi äidin suojelunhalusta
Anna Kilponen
Pikkukakkosikäisten perheissä tunnetaan takuulla ponteva Hertta-tyttö, joka kertoo riimitellen ja lempeän opettavaisesti arkisista asioista, kuten vaikkapa pullan leipomisesta tai hampaiden harjaamisesta. Animaatiohahmo ja tarttuva tunnusmusiikki ovat tulleet tutuksi Pikku Kakkosen Hertan Maailma -ohjelmasta ja sen rinnalle rakennetusta digitaalisesta pelimaailmasta. Sittemmin mukaan on tullut oheistuotteita, kuten kirjoja, äänilevyjä, lautapelejä ja pehmoja.
Hertan luoja, oululainen Niina Grönholm on otettu. Osuuspankin maanantai-iltana hänelle myöntämä Taitaja-stipendi ei olisi voinut tulla parempaan aikaan, sillä hänen yhden naisen yrityksensä Alpakka Media täytti lokakuussa kymmenen vuotta. Huomionosoitus kertoo myös siitä, että vuosien määrätietoinen työ ei ole mennyt hukkaan.
Grönholm sanoo välillä itsekin yllättyvänsä 3–6-vuotiaille suunnatun Hertan suosiosta.
– Hahmon ovat ottaneet omakseen niin tytöt kuin pojatkin. Talvella vierailin Hertan kanssa lasten päivillä Ideaparkissa. Paikalla oli hirveästi porukkaa. Esityksen jälkeen lapset ryntäsivät halaamaan Herttaa yhtä aikaa. Pitäisi kiertää enemmänkin livenä, mutta minulla ei ole ollut aikaa siihen.
Suosiosta kertoo sekin, että Yle Areenan ja television kautta animaatiojaksoja on katsottu miljoonia kertoja ja pelejä on pelattu kymmeniä miljoonia kertoja.
Hertta-hahmo syntyi vuonna 2007, kun Grönholmin lapset olivat neljä- ja kuusivuotiaita. Hän havaitsi, että lapsille sopivaa sisältöä sai hakea.
– Olen sellainen äiti, joka on neuroottisesti halunnut suojella lapsiaan. Sanoin lapsilleni, että odottakaapa, niin äiti tekaisee sopivia pelejä.
Sitten Grönholm otti yhteyttä Yleisradioon, vaikka hänellä ei ollut kokemusta animaatioiden tai pelien tuottamisesta.
Onneakin oli mukana, sillä Yle oli tuolloin uusimassa sisältöjään. Hertasta tuli Pikku Kakkosen ensimmäisen animaatiosarja, jonka rinnalle kehitettiin digitaalinen pelimaailma.
Hahmon esikuvana on toiminut Grönholmin esikoistytär. Kirjoittamista hän oli aiemmin harjoittanut salassa.
– Pirkko Böhm-Sallamon kirjoituskurssilla minusta kuoriutui riimittelijä. Siitä tuli luonteva tyyli animaatiojaksoihinkin.
Täysin yksin tekemällä Hertta ei olisi syntynyt, vaan Grönholm on työllistänyt parhaimmillaan jopa seitsemän työntekijää.
Viime vuonna hän päätti alkaa kustantaa itse Hertta-kirjoja ja muuttaa samalla hieman hahmonsa visuaalista ilmettä.
– Teimme aikoinaan hahmon liian kiireellä. Olen vahvistanut visuaalista näkemystäni: vastaan nyt myös kirjojeni kuvituksista ja pelien pakkausten ilmeestä.
Rauhallinen sisältö ja lasten arvojen kunnioittaminen ovat Grönholmille tärkeitä.
– Hertan peleissä hammaspesuvälineeksi voi valita vaikka vasaran. Lapsi valitsee sen, vaikka oikeasti tietäisi, ettei sillä hampaita harjata. Se on hauskaa ja hyvällä tavalla opettavaista.
Mutta onko Niina Grönholmilla jo syntymässä jotain uutta?
– Minähän käsikirjoitan koko ajan mielessäni esimerkiksi aikuisille suunnattuja elokuvia ja
romaaneja. Hertta saa kuitenkin viedä vielä jonkin aikaa, hän sanoo.
fakta
Niina Grönholm
Monikanavaisen Hertan maailma -mediakokonaisuuden luoja.
Ihailee Peppi Pitkätossua, Muumeja ja Pipsa Possua.
Käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut myös 13-osaisen Pojat-animaatiosarjan vuonna 2010.
Tv:ssä Hertta seikkailee ainakin vuoteen 2025 asti.
Herttaa on esitetty myös Ruotsin SVT-kanavalla.
Taitaja-stipendi
Oulun Osuuspankin 10 000 euron Taitaja-stipendin saivat Niina Grönholm ja pikajuoksija Samuel Purola.
Vuodesta 2000 lähtien jaetulla stipendillä palkitaan Oulun seudun monipuolista huippuosaamista.
Artikkelin lähde Kaleva 14.11.2017.