Vuoden kylä liki Oulun ydintä
Pohjois-Pohjanmaan liiton valinta osui tänä vuonna Vihiluotoon.
Ympäristötietoisuuspalkinto meni Pateniemen koululle.
Kari SankalaOuluKempeleenlahden perukassa sijaitseva Vihiluoto on Pohjois-Pohjanmaan liiton valinta vuoden 2016 kyläksi.
Vihiluoto sijaitsee osin Kempeleen ja osin entisen Oulunsalon eli nykyisen Oulun kaupungin alueella. Vihiluodon kyläyhdistys on perustettu vuonna 2007.
Vihiluodon kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Marko Elorinne pitää valintaa hienona kiitoksena.
– Meillä on Niskasen Matti puheenjohtajana. Iso osa kiitoksesta lankeaa hänelle. Hän on täynnä virtaa. Hän on vuodesta 2013 hoitanut puheenjohtajan tehtäviä lähes täyspäiväisesti.
Sen verran palkinto tuli Vihiluotoon yllätyksenä, että Matti Niskanen itse on parhaillaan lomamatkalla.
Vihiluodon kyläyhdistyksen toiminnassa varapuheenjohtaja Marko Elorinne pitää tärkeänä sitä, että yhdistys on ottanut huomioon erityisesti alueen nuoret.
– Olemme rakentaneet jalkapallokentän, frisbeegolf-radan, skeittirampin ja muut.
– Yhdistys on saanut ideoita alueen nuorilta. Olemme ottaneet vinkit toiminnassa tosissamme.
Elorinteen oma poika Eetu on kyläyhdistyksen hallituksen nuorisojäsen.
Toinen suurprojekti Vihiluodon kyläyhdistyksellä on ollut rannan luontopolku. Nyt 800 metrin osalle luontopolkua pääsee myös pyörätuolilla. Polun varrelta löytyvät tulentekopaikat ja muut.
Vihiluodossa on menossa Kempeleen kunnan kanssa parivuotinen rantaprojekti, jossa veneväylä ruopataan ja tehdään uimakelpoinen uimaranta.
– Rantaa pitää ruopata. Muuten se menee umpeen, Elorinne sanoo.
– Talvisin ajamme moottorikelkoin noin 12 kilometrin ladun moottorikelkoilla jäälle. Latu on tarkoitettu perinteisen tyylin menijöille. Lapsillekin on oma latu.
– Luistelureittiäkin on tehty, mutta merivesi tahtoo nousta yllättäen ja äkisti jäälle, joten joka talvi se ei ole onnistunut.
Vihiluodon kyläyhdistyksellä on satamassa kota makkaranpaistajille.
– Se palvelee myös oululaisia, jotka hiihtelevät kaupungista tänne. Puut on saatu jakokunnan maalta ja halot on tehty kyläyhdistyksessä talkoilla.
– Meidän toimintaamme vihiluotolaiset saavat osallistua. Kenenkään ei ole pakko. Talkoissa on yleensä 20–30 ihmistä.
Kyläjuhlissa väkeä on riittänyt sitten huomattavasti enemmän. Viime kesänä osallistujia oli tuhat. Makkaroitakin meni 700 kappaletta.
Vuoden Kylä ja sen kyläyhdistys Vihiluoto sai Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivien yhteydessä 2 500 euron tunnustuksen ja kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa.
Vihiluoto on myös Pohjois-Pohjanmaan edustaja vuoden 2017 valtakunnallisessa kilpailussa.
Maakuntapäivien yhteydessä jaettiin myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuspalkinto.
Se meni Pateniemen koululle Pateniemen raitti -oppimisympäristön kehittämisestä.
Pateniemen raitti on liikuntareiteille toteutettu oppimispolku.
Pateniemen historian ja luonnon oppimisen lisäksi raitti innostaa nuoria myös liikkumiseen ulkona. Raitin sisältö soveltuu kaikenikäisille.
Vielä viime vuosituhannella Vihiluodon ranta oli täynnä pieniä kesämökkejä. Kempeleen kunta kaavoitti 2000-luvun alussa rannat rohkeasti omakotitonteiksi. Asukkaita Vihiluodossa on noin 800. Marko Elorinne kertoo Vihiluodon kyläyhdistyksen salaisuuden olevan asukkaiden kuuntelussa.Maakuntapäivät pohtii elinvoimaa
Kari SankalaMaanantaina päivillä pohdittiin elinvoimaista maakuntaa.
Tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen tuonut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) luotti sote- ja maakuntahallinnon uudistuksen onnistumiseen.
Vielä tämän vuoden puolella on odotettavissa esitykset monikanavaisesta rahoituksesta ja tulevasta palvelujen valinnanvapaudesta.
Kuntien tulevaisuuden tehtävänä Sipilä näkee olevan keskittyä elinvoimaan liittyviin kysymyksiin.
– Kunnat ottavat edelleen vastuun lähiympäristöstä. Maakunnan alueprofiili painottaa osaamista ja teknologiaa.
Tänään tiistaina maakuntapäivien teemana on elinvoimainen kunta.
Ministerivieraana paikalla heti aamusta on sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.).
Hieman yli puolille päiville jatkuvilla maakuntapäivillä kuntien elinvoiman merkkejä pohditaan merkityksellisen työn kautta.
Omat esimerkkinsä tuovat tilaisuuteen Tyrnävä ja Pudasjärvi.
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja, järjestöjohtaja Matti Huutola kertoo maakunnan väelle sopimisen merkityksestä ja henkilöstön roolista uudistuksessa.
Maanantaina tilaisuuden avannut maakuntavaltuuston puheenjohtaja Risto Kalliorinne (vas.) korosti, että Pohjois-Pohjanmaalla tulevaan uudistukseen on valmistauduttu ilman hallitus–oppositio-asetelmaa.
– Yritämme maakunnassa hoitaa tulevat uudistukset parhaalla mahdollisella tavalla.
Artikkelin lähde Kaleva 08.11.2016.