Unelma papin ammatista ei jättänyt rauhaan
Oman lapsen kuolema sysäsi yrittäjä Jukka Kolmosen viisikymppisenä uusille urille.
Teologian opintojen aloittaminen kymmenen vuotta sitten liittyy Kolmosen elämän suuriin murroksiin.
Hänellä oli vaimonsa Sirpan kanssa menestyvä, kahden myymälän varaosaliikeyritys, muutakin yritystoimintaa ja elämä kaikin puolin mallillaan. Vuonna 2000 perheen 18-vuotias poika hukkui, mikä syöksi isän synkkiin virtoihin.
– Tuntui että kaikki romahtaa, mikään ei ollut mitään.
Silloin häneen otti yhteyttä muutama sellainen ihminen, joka oli myös menettänyt lapsensa.
– Koin, että he todella ymmärtävät, miltä minusta tuntui. Heille pystyin puhumaan.
Kokemuksen ansiosta Kolmonen alkoi itsekin myöhemmin ottaa yhteyttä menetyksen kohdanneisiin ihmisiin. Kuuntelemalla ja olemalla läsnä hän huomasi pystyvänsä auttamaan sen pienen hetken.
– Tuli mieleen, että papin ammatti olisi sellainen, jossa voisi työkseen auttaa ihmisiä.
Papiksi opiskelemisesta tuli unelma, joka ei jättänyt rauhaan, mutta tiellä oli muurin korkuisia esteitä: vastuu yrityksestä, ei ollut ylioppilastutkintoa, ei aikaa.
Yllättäen varaosaliikeyritykselle ilmaantui innokas ostaja ja liike myytiin kahdessa viikossa vuoden 2003 lopussa.
– Kevään 2004 jumppasin opintoja avoimessa korkeakoulussa ja sain kasaan puolitoista opintoviikkoa, Kolmonen kertoo nauraen nihkeästä alusta.
Avuksi tulivat Helsingin evankelisen opiston teologian lähiopetusjaksot, joiden avulla löytyi oikea opiskelutekniikka.
Teknikko pääsi opiskelemaan teologiaa Joensuun yliopistoon syksyllä vuonna 2006 ja valmistui teologian maisteriksi huhtikuussa 2008.
Pappisuran ensiaskeleiden aikoihin, joulukuussa 2008 hyvät ystävät pyysivät Kolmosta mukaansa kuntosalille. Paikka oli ihan kiva, mutta kuin huomaamatta yrittäjä hänessä alkoi miettiä, kuinka sen toimintaa voisi kehittää.
Alaan perehdyttyään Kolmonen huomasi, että markkinoilta puuttuu tavallisten ihmisten kuntosali. Kohderyhmäksi hän ajatteli yli nelikymppisiä, joille edullinen hinta ei ole tärkein kuntosalin valintaperuste, vaan miellyttävä ympäristö, hyvät ja helppokäyttöiset laitteet sekä kunnon palvelu.
Tammikuussa 2009 hän perusti kuntosaliyrityksen Kempeleeseen. Nyt yrityksellä on kolme kuntosalia ja suunnitelmissa on laajentaa toimintaa kasvukeskuksiin eri puolille Suomea.
Nykyään Kolmonen on yrityksessä hallituksen puheenjohtaja ja hänen poikansa Jukka-Pekka Kolmonen sen toimitusjohtaja.
Jukka Kolmonen on nauttinut papin työstään, mutta keväällä 2015 hän huomasi itsessään stressin oireita. Kaikki ei ollut kunnossa, kun aamu-uninen ihminen alkoi heräillä viiden pintaan, ja asiat alkoivat pyöriä mielessä. Kesälomalla uniongelmat katosivat, mutta palasivat taas syksyn tullen.
Kolmonen kiittelee esimiehiltään saamaansa tukea, kun hän kertoi uupumisensa merkeistä. Hän päätyi hakemaan vuoden vuorotteluvapaata, josta on vielä kolme kuukautta jäljellä.
– Tämä on ollut aivan loistavaa aikaa! Olen nauttinut mahdottomasti ja nyt on alkanut pikku hiljaa tulla sellaisia tuntemuksia, että voisi jo lähteä takaisin töihin.
Kolmonen sanoo, ettei häntä uuvuttanut seurakuntapastorin työ, vaan muita palasia alkoi vain olla liikaa.
Valtuutettuna toimiminen Oulun kaupunginvaltuustossa vaatii myös paljon. Väsymyksensä keskellä Kolmonen oli jo vakaasti päättänyt, ettei hän enää asetu ehdolle. Alkusyksystä hän pyörsi päätöksensä, kun kovasti pyydettiin vielä lähtemään mukaan.
– Yksi heikkouteni on, että minun on vaikea sanoa ei.
fakta
Perhe: puoliso Sirpa Kolmonen, 17 lasta, 33 lastenlasta.
Seurakuntapastorin virassa Tuiran seurakunnassa, vankilapappina Pelsolla päivän kuukaudesta, monialayrittäjä.
Koulutus: autonasentaja, koneteknikko 1979, teologian maisteri 2008, vihittiin papiksi 2009.
Oulun kaupunginvaltuustossa keskustapuolueen valtuutettuna.
Harrastukset: kuntosali, hiihto, juoksu, moottoripyöräily, lukeminen.
Jukka Kolmonen on asunut perheineen neljä viime vuotta Pyykösjärven rannalla Oulussa. Aikaisemmin perhe asui Kempeleessä.
Artikkelin lähde Kaleva 18.11.2016.