Puolimoderni vanha talo

Vanhat ikkunat,
täyspuiset peiliovet ja kirjastohuoneen hirsiseinät ovat yhä paikallaan yli sata-
vuotiaassa talossa.

Sanna Alavaikko, teksti
Teija Soini, kuvat

Tytti Tenhulan ja Teuvo Maunulan perheen koti Oulu Värtössä on suojeltu, 1900-luvun alussa rakennettu hirsitalo. Kymmenisen vuotta sitten se remontoitiin kauttaaltaan.

Asukkaat ovat halunneet säilyttää kodissaan vanhaa mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi osa vanhoista ikkunoista, jotka oli edellisten omistajien aikana vaihdettu uusiin, on palautettu takaisin.

– Osa ikkunoista löytyi piharakennuksesta. Olemme myös teettäneet puusepällä uusia ikkunoita ja ovia vanhojen mallien mukaisesti.

Vanhoja peiliovia on hankittu eri paikoista. Yläkerran makuuhuoneen komeroiden ovet ovat talon alkuperäisiä, mutta rivin jatkoksi puuseppä teki muutaman uuden, vanhan mallin mukaan.

Tenhula kuvailee kotiaan puolimoderniksi vanhaksi taloksi.

– Ostimme talon Myllylän suvulta vuonna 2006. Talo oli ollut saman suvun omistuksessa 1930-luvulta siihen saakka, ja tuolta ajalta saimme tietää talon historian aika tarkkaan, Tytti Tenhula kertoo.

Hän arvelee, että talo on rakennettu useassa osassa.

– Yläkerrassa toisen päädyn lattia on huomattavasti muita lattioita alempana. Siksi arvelen, että se pääty olisi talon ensimmäinen osa.

Kuistit taloon on tehty nykyisten omistajien aikana. Toisen kuistin yläkerrassa on tunnelmallinen kodinhoito- ja kylpyhuone. Se on rakennettu alkuperäisen hirsirungon ulkopuolelle, jotta hirsille ei aiheutuisi turhaa kosteusrasitusta.

Samasta syystä sauna rakennettiin kokonaan erilliseen rakennukseen.

– Kun talon remontti oli valmis, ryhdyimme tekemään pihasaunaa. Tästä tuli vähän isompi rakennus, kun tontilla oli rakennusoikeutta reilusti jäljellä, Tytti Tenhula kertoo saunarakennuksesta, jossa on myös vierashuone ja takkatupa.

Kun Tenhula ja Maunula remontoivat taloaan, kaikki vanha purettiin aika lailla pohjia myöten, mutta esimerkiksi kirjastohuoneeseen laitettiin samat vanhat lattialaudat takaisin paikoilleen.

– Koska olimme varautuneet perusteelliseen remonttiin, mitään isoja yllätyksiä ei ole tullut vastaan, vaikka eihän vanhassa talossa koskaan kaikki mene ihan suunnitelmien mukaan, Tytti Tenhula toteaa.

Talossa on aikanaan ollut useita tulisijoja, mutta remontin alkaessa niitä ei ollut jäljellä ainuttakaan.

– 1960-luvun linjausten mukaisesti kaikki tulisijat oli purettu, kun taloon tuli sähkölämmitys, Tenhula kertoo.

Nyt keittiössä on leivinuuni ja sen toisella puolella toisen kuistin puolelle avautuva takka.

Puretut tulisijat ja niiden kattoon jättämät aukkopaikat määrittivät yläkertaan vievien portaiden uuden paikan.

– Olohuoneen katossa oli vanha paneeli peitetty levyillä, mutta paneeleissa oli aukkoja. Vanha paneelikatto pystyttiin säilyttämään, kun portaat tehtiin aukkokohtaan.

Ennen yläkerrassa oli kaksi huonetta, yksi talon kummassakin päädyssä, ja molempiin meni omat portaat. Keskelle jäävä osa oli kylmää vinttitilaa.

Nykyiset portaat vievät tähän keskiosaan, johon on rakennettu tunnelmallinen oleskelutila. Vanhat kannatinpalkit ovat sivuseinillä näkyvillä. Portaikko saa valoa kattoon puhkaistusta ikkunasta.

Vanha ullakko on saanut uuden elämän perheen yhteisenä oleskelutilana.

– Tämä on varmasti talon eniten käytössä oleva huone, Tenhula toteaa.

Lisää verkossa
Katso kuvagalleria. kaleva.fi

Talon toisesta kuistista tuli valoisa takkahuone, kun uusi, kaksipuolinen tulisija muurattiin keittiön ja kuistin väliin. Alunperin vuonna 1905 rakennettu talo on laajentunut nykyisten omistajien aikana kuistien verran. Talon kätköistä on löytynyt monenlaisia vanhoja aarteita Uudessa saunarakennuksessakin on hyödynnetty varastosta löytyneitä vanhoja komeroiden ovia.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 12.11.2016.