Perinteet pidetään pyhinä

Teuvo Pakkalan koulun musiikki-
luokkalaiset tulkitsevat Pieni sydän
kiirehdi -laulun Kalevan lukijoille.
Sen on säveltänyt koulun
opettaja Maria Viitasaari, sanat
ovat kirjailija Pirkko Arolan.

Pia kaitasuo tekstit // Pekka Peura ja Matti Räty kuvat

Oululaisen Teuvo Pakkalan koulun komea ja korkea portaikko kylpee keskipäivän valossa, vaikka ollaan marraskuussa.

Se täyttyy kerta toisensa jälkeen myös laulavaisten lasten äänistä, kun koulun neljä musiikkiluokkaa tulkitsevat sydäntensä kyllyydestä 3B-luokan opettajan Maria Viitasaaren säveltämän joululaulun Pirkko Arolan tekstiin.

Pieni sydän kiirehdi näet videoidaan ja on tästä päivästä alkaen kaikkien kuultavissa ja nähtävissä Kaleva.fi-sivulla. Teuvo Pakkalan koulun soivan joulutervehdyksen voi jakaa eteenpäin omana jouluviestinään.

– Laulu kuuluu laajempaan joululaulusarjaan Hetki pieni jouluyön ja se sai ensiesityksensä 2012, Viitasaari kertoo.

– Se on tunnelmallinen joululaulu, joka sopii erityisen hyvin Ouluun. Siinä on viitteitä kaupunkiimme, ja kertosäkeistön kiirehtimiskutsu sopii erityisen hyvin Suomen lapsirikkaimmalle kaupungille.

Viitasaarelle joululaulut edustavat parhaimmillaan pysyvyyttä.

– Se on myös ristiriitaista, koska luon ammattini tarpeisiin jatkuvasti uusia lauluja.

”Sanataiteen ja kuva-taiteen osaajat pääsevät myös näyttämään
osaamistaan, ja ihan kaikki, nuorimmatkin, ovat mukana tekemässä koulun juhlia.”

Anne-Maj Suhonen

4B-luokan opettaja

Kun ne jäävät elämään oppilaiden mieliin, laulunlaatija-opettaja kokee saaneensa parhaan palkkion.

– Tätähän me laulettiin silloin pieninä, saattaa kuorosta kuulua. Se on huikea onnistumisen fiilis. Siinä kokee olevansa tuntojen tulkkina sävelien maailmassa.

Koulun 4B-luokkalaisten syksyä on sävyttänyt topakka tiernapoika-perinteeseen tutustuminen.

– Idea tuli oppilaiden vanhemmilta, jotka ovat myös mukana kantamassa vastuuta tiernapoikaryhmien toiminnasta, opettaja Anne-Maj Suhonen kertoo.

Suhonen on opettanut tiernanäytelmän, mutta oppilaat itse ovat kantaneet vastuun oppimisesta ja hienosäätämisestä.

– Oppilaita ei todellakaan ole tarvinnut houkutella harjoittelemaan!

Välitunneillakin on treenattu, ja väliin ryhmät ovat käyneet raportoimassa – tietenkin laulaen – opettajalleen.

Jouluajan musisointiin valmistumisen Suhonen oppilaineen kuten Jaakko Lounelan 5B- ja Ismo Koskelan 6A-luokkalaiset aloittivat jo syysloman aikoihin. Oppilaat ovat hyvin innokkaita esiintymään, ja monipuolisesta ohjelmistosta riittääkin soitettavaa ja laulettavaa monenlaisiin tilaisuuksiin.

Teuvo Pakkalan koulussa tehdään innolla ja taidolla muuallakin kuin musiikkiluokissa.

Opettaja Leena Alenius-Määtän 2A-luokkalaisilla on valmistumassa taideteoksia itsenäisyyspäivän juhliin. Oppilaat ovat valinneet kuvattavakseen kansallisia symboleita: muun muassa ahvenet ja joutsenet uivat pian sinisissä vesissä seinillä.

Samaan aikaan luokalla on tekeillä yllätys muulle koululle, opettaja kertoo. Tekisi melkein mieli paljastaa, kun se on niin hieno juttu, mutta maltetaan vielä. Yllätyksen on määrä paljastua vasta joulujuhlassa.

– Teuvo Pakkalan koulussa on niin ihanaa, että kaikki osallistuvat ja kaikkien tekemistä arvostetaan, on se sitten pieni tai suuri esitys, vuodesta 1984 alkaen koulun opettajakuntaan kuulunut Alenius-Määttä toteaa.

– Sanataiteen ja kuvataiteen osaajat pääsevät myös näyttämään osaamistaan, ja ihan kaikki, nuorimmatkin, ovat mukana tekemässä koulun juhlia, Suhonen sanoo.

Hän huomauttaa, ettei käsitys maailman muuttumisesta ulotu ihan kaikkialle.

– Kaikki ei ole digitaalista, vaan kouluissa lauletaan, lausutaan ja tanssitaan. On tärkeää tuottaa lapsille pysyviä elämyksiä.

Koko koulun joulujuhlan kuviot sovittiin marraskuun alussa.

– Teuvo Pakkalan koulun perinteet ovat niin vahvat, että menemme niiden mukaan, Suhonen selittää.

– Joulua tehdään riippumatta uskonnollisista suuntauksista, suomalaisen tradition perusteella.

Oppilaiden kodeissa ymmärretäänkin, että perinteet ovat osa kulttuurin oppimista, eivät aatteellinen valinta.

Vastuun joulujuhlaohjelmasta kantavat tänä vuonna 2. ja 4. sekä 6. luokkien oppilaat. 1. ja 3. sekä 5. luokat tekevät koristelut. Kevätjuhlassa osat sitten vaihtuvat.

– Juhlan valmisteluissa nähdään vaivaa ja siihen käytetään aikaa, koska yhdessä tekeminen on meistä arvokasta.

Kuutosluokkalaiset ovat käsikirjoittaneet näytelmän, johon muiden ryhmien esitykset liitetään.

– Oppilaat itse ovat keksineet aasinsillat, Suhonen kehuu.

Joulujuhlaa vietetään kahdessa kattauksessa: koulun väelle päivä- ja vanhemmille iltanäytös.

Yksi Teuvo Pakkalan koulun perinteistä on kutsua alueen päiväkodit katsomaan joulujuhlan kenraaliharjoitusta. Se on kiva kurkistus siihen maailmaan, joka on edessä.

Lisää verkossa
Katso video, lue nuotit. kaleva.fi

fakta

Raksilan
maamerkki

Teuvo Pakkalan koulua ryhdyttiin rakentamaan Teuvo Pakkalan
kadun varteen 1947, mutta työt jouduttiin keskeyttämään välillä rakennustarvikepulan tähden. Koulurakennus valmistui viimein vuonna 1950.

Koulun suunnitteli kaupungin-
arkkitehti Martti Heikura, jonka
kädenjälkiä ovat muun muassa myös Lintulammen ja Hintan
koulut.

Teuvo Pakkalan koulu on Oulun Raksilan ja Karjasillan 1–6-luokkalaisten lähikoulu, jossa on tälle hetkellä liki 300 oppilasta.

Oppilaita myös muualta Oulusta, sillä koulussa on vuodesta 1967
alkaen toiminut musiikkiluokkia.

Maria Viitasaari tunnustautuu todelliseksi jouluihmiseksi.
Siksi ahkeralta lauluntekijältä löytyy musiikkia myös tähän aikaan.
Teuvo Pakkalan koulun periaatteita on, että oppilaat tottuvat
tekemään yhdessä – isot ja pienet.


Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 30.11.2016.