Parasta isän elämää
Näyttelijä Mika Nuojuan perheessä on neljä pientä poikaa, jotka pitävät isän leikkisänä.
Viisikymppinen mies osaa arvostaa yksinkertaisia asioita: täydelliseen elämään riittävät perhe, työ ja hyvä kotiruoka.
Leena Talvensaari teksti // Jukka-Pekka Moilanen kuvat
Näyttelijä Mika Nuojualla ja hänen vaimollaan Tuija Nuojualla oli jo kaksi pientä poikaa, kun he haaveilivat vielä yhdestä lapsesta. Jospa joukon jatkoksi tulisi vielä pieni prinsessa.
Jo ensimmäisessä ultraäänikuvauksessa riitti sulattelemista. Silloin kävi ilmi, että tulijoita onkin kaksi.
Toisessa kuvauksessa selvisi, että molemmat ovat poikia.
– Räjähdin nauruun. Ajattelin, että kiitos Luoja! Täällä ukko suunnittelee tytärtä, ja Jumala nauraa tuolla ylhäällä, että siinäpä suunnittelet, Mika Nuojua muistelee.
Nuojuan veljessarja ulkoilee nyt perheen omakotitalon pihalla Kempeleessä. Neljävuotiaat kaksoset Antti ja Leo ovat juuri pari päivää sitten oppineet ajamaan pyörällä ilman apurattaita ja esittelevät taitojaan isälle. Seitsemänvuotias Veli-Matti ja viisivuotias Lauri potkivat palloa.
Isä viihtyy poikien kanssa ulkona.
– Haaveilen, että pääsemme yhdessä hiihtämään, kunhan he vielä vähän kasvavat. Latu lähtee ihan vähän matkan päästä, Mika Nuojua selittää.
Näyttelijäpariskunta on pitänyt yhtä kymmenkunta vuotta ja asunut siellä, mihin teatterityöt ovat vieneet. Viimeksi he asuivat Mikkelissä, jossa Mika työskenteli teatterinjohtajana.
Oulun kupeeseen Nuojuat muuttivat pari vuotta sitten ja ryhtyivät samalla freelancereiksi. Muutto merkitsi paluuta kotiseudulle, sillä Tuija on kotoisin Kempeleestä ja Mika Oulusta. Molemmat sanovat haikailleensa paluuta jo pitkään.
– Viihdyn kyllä missä vain, jos saan olla omimpieni kanssa. Ehkä minulla silti on ollut aina alitajunnassa, että tänne pitää vielä päästä takaisin. Kotiseudulla ihminen on parhaimmillaan, Mika Nuojua sanoo.
Muutto toteutettiin lopulta perhesyistä. Sekä Tuijan että Mikan lähisuku asuu Oulun seudulla, ja molemmat halusivat, että pojat kasvavat suvun piirissä.
Myös Mikan kaksi vanhempaa lasta asuivat muuton aikaan Oulussa.
– Täällä kaikki tärkeät ihmiset ovat lähellä. On kiva, että pojat pääsevät serkkusynttäreille ja itsekin pääsen käymään kahvilla omien vanhempieni luona. Heidän kanssaan on aina mukavat jutut.
Pihalta veljekset siirtyvät sisälle syömään välipalaksi mamman marjapiirakkaa. Sitten he katoavat omiin leikkeihinsä.
Neljän pienen pojan kodiksi talossa on ihmeen rauhallista. Pojilla on niin pieni ikäero, että he viihtyvät keskenään, Mika Nuojua sanoo.
Ennen kuin tähän pisteeseen on päästy, vanhemmat ovat saaneet vaihtaa muutamankin vaipan. Kaksosten syntyessä esikoinen oli vasta kolmevuotias. Perheessä oli yhtä aikaa neljä vaippaikäistä.
Jo kaksosten ultraäänikuvan nähtyään Nuojuat osasivat aavistaa, että edessä on kovat ajat. Se nauratti ja itketti yhtä aikaa.
– Päätimme sitten, että valittaminen ja synkistely eivät auta meitä ollenkaan. Että tästä ei selviä muuten kuin huumorilla. Jälkeenpäin olemme pohtineet, että juuri ne kovat ajat hitsasivat meidät yhteen, Tuija Nuojua sanoo.
Moni suomalainen muistaa Mika Nuojuan Liian paksu perhoseksi -televisioelokuvan Erninä 1990-luvun lopulta. Iso rooli teki Nuojuan kasvot tunnetuiksi, ja myöhemmin häntä on nähty paljon niin televisiossa kuin elokuvissakin.
Päätyökseen Nuojua näytteli pitkään Helsingin kaupunginteatterissa. Siellä sai alkunsa myös historialliseksi muotoutunut Kiviä taskussa -esitys, jossa Nuojua näyttelee yhdessä Martti Suosalon kanssa. Näytelmä sai ensi-iltansa jo vuonna 2002, mutta edelleen Nuojua ja Suosalo vetävät sitä täysille katsomoille.
Isän roolissa Nuojua on ollut puolet elämästään, sillä esikoispoika Oiva Nuojua on nyt 25-vuotias. Oiva seuraa isänsä jalanjälkiä ja työskentelee näyttelijänä Vaasan kaupunginteatterissa. Vanhempaan sarjaan kuuluu myös 17-vuotias tytär Onerva Nuojua.
Mika Nuojuan mukaan esikoisesta näki jo pienenä, että hän ”saattaa lipsahtaa tivolialalle”. Isä ei ole kuitenkaan suoranaisesti vaikuttanut poikansa ammatinvalintaan.
– Olen itse saanut olla haaveammatissa, ja poikakin on nähnyt, että tuo tykkää työstään. Ehkä olen näyttänyt esimerkin, että elämässä voi ja pitää tehdä sitä, mitä rakastaa.
Ensi keväänä Mika Nuojua täyttää 50 vuotta ja saattaisi jo kaivata aikaa, jolloin voi keskittyä enemmän itseensä. Juuri perhe-elämä on kuitenkin Nuojualle sitä oikeaa elämää.
– Olen leikkisällä alalla töissä ja pysyn leikkisänä, kun on näitä leikkiviä ympärillä. Vaikka aamulla olisi miten kankeata, siinä vetristyy kaikin puolin, kun alkaa touhuta lasten kanssa. Ajattelen, että kyllä kuusikymppisenä täytyy vielä kärrynpyörä mennä.
Tänä syksynä työt ovat vieneet Mika Nuojuan ohjaamaan Kuopion kaupunginteatteriin. Hän on viettänyt viikot Kuopiossa ja palannut aina viikonlopuksi kotiin perheen luo. Arjen pyörittäminen on jäänyt Tuijan vastuulle, mutta myöhemmin talvella roolit vaihtuvat, kun Tuija lähtee keikkakiertueelle Etelä-Suomeen.
Tuija Nuojuan mukaan Mika on osallistuva isä ja kantaa vastuunsa kaikin tavoin. Kun Mika on kotona, hän on sataprosenttisesti läsnä ja lasten kanssa.
– Minulla on Mikassa aarre. Olen sanonut sen hänelle monta kertaa.
Mika Nuojua myöntää olevansa toimen mies. Hänen mielestään rakkautta on turha hokea, jos istuu sohvalla katsomassa telkkaria ja kaaos ympärillä kasvaa. Rakkaus on hänelle toimintaa ja tekoja. Rakkaus on myös sitä, että lapsia kohtaan täytyy tarvittaessa olla jämäkkä.
– Ei vanhemmuus aina ole hauskaa, vaan välillä se on sellaista koirakoulun pitämistä. Vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä luoda lapselle rajoja ja opastaa häntä käyttäytymään. Minäkin joudun joskus patistamaan itseäni, että kyllä minun nyt vaan pitää tuota lasta komentaa ja opettaa.
Lauantai päättyy Nuojuan perheessä usein siihen, että vanhemmista toinen tai molemmat lähtevät töihin. Se vaikuttaa päivän tunnelmaan. Sirkushevonen hermoilee hiukan jo heti aamusta, kun illalla on esitys, Mika Nuojua kuvailee.
Sunnuntai sen sijaan on Nuojuoille rauhan päivä, ja se pyritään pitämäänkin sellaisena.
– Saatamme käydä sunnuntaina perhekirkossa tai vaikka metsäretkellä. Ihan voimavarojen mukaan mennään. Yritämme opettaa lapsia siihen, että myös rauhaa ja hartautta voi välillä hakea, vaikka testosteroni jyllääkin.
Iän myötä Mika Nuojua on ruvennut arvostamaan rauhaa ja omaa elämänpiiriä yhä enemmän. Nuorena piti vielä nähdä maailmaa, tutustua uusiin ihmisiin ja pyöriä kulttuuripiireissä. Tämä kaikki on nyt nähty, ja sen vuoksi Nuojua ei ole vuosiin käynyt baareissa eikä hän viihdy ensi-iltabileissäkään kovin pitkään.
– Perheen lisäksi minulle riittää työ ja hyvä kotiruoka. Minulla ei ole enää muuta paloa kuin tuottaa läheisilleni hyvää mieltä.
Mika Nuojua sanoo olevansa onnellinen myös sen suhteen, että hänen omat vanhempansa elävät ja lapset voivat luoda suhteen isovanhempiinsa. Hänestä tuntuu hienolta ajatella, kuinka sukupolvet liittyvät.
– Toivottavasti näistä meidänkin lapsista tulee lapsirakkaita aikuisia, jotka tekevät aikanaan hirveän määrän lapsia ja tuovat jälkikasvunsa meille hoitoon. Kyllä meille saa tulla, vaikka me asutaankin Tuijan kanssa sitten Espanjassa.
Mika Nuojua
Freelance-näyttelijä ja -ohjaaja, joka asuu perheineen Oulun kupeessa Kempeleessä.
Naimisissa näyttelijä Tuija Nuojuan kanssa.
Kuuden lapsen isä.
Syntynyt 19.3.1967 Oulussa.
Tehnyt teatterihistoriaa Martti Suosalon kanssa Kiviä taskussa -näytelmällä, jolla on takanaan jo 650 esitystä.
Näyttelee nyt Oulun kaupunginteatterissa Pöljänpojan vakuutus -monologissa, joka vierailee joulukuun alussa Helsingin kaupunginteatterissa.
Muistetaan myös muun muassa televisioelokuvasta Liian paksu perhoseksi vuodelta 1998.
”Vaikka aamulla olisi miten kankeaa, siinä vetristyy kaikin puolin, kun alkaa touhuta lasten kanssa.”
Mika Nuojua
Näyttelijä Mika Nuojuasta tuli muutamassa vuodessa ison perheen isä. Isän vieressä ovat ikäjärjestyksessä seitsemänvuotias Veli-Matti, viisivuotias Lauri sekä neljävuotiaat kaksoset Antti ja Leo.
Mika ja Tuija Nuojuan mielestä huumori auttaa moneen vaivaan, myös arjen ankeuteen. Pojat Veli-Matti, Antti ja Leo odottavat pääsevänsä marjapiirakan kimppuun.
Artikkelin lähde Kaleva 13.11.2016.