Olympiarenkaat löysivät laudan
Rullalautailu on yksi uusista olympialajeista.
Skeittaus tekee ensiesiintymisensä vuonna 2020
Tokion kisoissa, lajeina ovat park ja street.
– Olen valmis lähtemään olympialaisiin, 23-vuotias oululainen Kasperi Kropsu sanoo. Helsingissä kokiksi opiskeleva Kropsu on katuskeittauksessa Suomen kärkeä. Olympiapaikka vaatisi kovaa satsausta esimerkiksi kilpailumatkoihin.
Rullalautailu
Kai NevalaPuhutaan katuskeittauksesta kohta, sillä eiköhän kuitenkin syödä ensin.
Alkuruoaksi otetaan villiporotartar ja pikkelöityjä metsäsieniä. Pääruoka voisi olla kalastaja Ben Henrikssonin villikalaa, tyrnillä maustettua porkkanaa ja jokirapukastiketta.
Jälkiruoaksi puolukkajäädykettä ja paahdettua valkosuklaata.
– Kyllä, kaikkia noita olen väsännyt, Kasperi Kropsu naurahtaa.
Oululainen rullalautailija on opiskellut puolentoista vuoden ajan kokiksi Stadin ammattiopistossa. Opetus on harjoittelupainotteista ja tänä syksynä Kropsu on tutustunut fine diningin saloihin Suomen huippuravintoloihin kuuluvassa Nokassa.
– Rankkaa on ollut ja vielä rankempaa, ei kahta sanaa. Tämä on silti todella hieno ja palkitseva ammatti.
Eikä vertaus skeittauksen ja ruoanlaiton välillä tunnu kaukaa haetulta.
– Molemmissa oppii koko ajan uutta ja aina tulee lisää asioita, joita voi kokeilla. Sekä skeittauksessa että ruoanlaitossa saa olla luova.
Kiitetään siis ruokatuokiosta ja siirrytään skeittaukseen.
Tähän on totuttava: neljä vuoden päästä olympiamitalisteilla on todennäköisesti farkut jalassa.
Rullalautailussa avautui elokuussa aivan uusi näkymä, kun laji hyväksyttiin Tokion olympialaisiin. Urbaani nuorisolaji on samassa tilanteessa kuin lumilautailu aikaisempina vuosikymmeninä.
– Vähän fifty-fifty-tilanne. Toiset eivät mistään hinnasta halua olympialaisiin, toiset hyväksyvät muutoksen täysin. Skeittauksesta on nyt tulossa virallisesti urheilua, ja se herättää monissa ajatuksia. Ymmärrän, että jotkut haluavat pitää skeittauksen skeittauksena, Kropsu sanoo.
Kellon Kiviniemen kasvatilta ei tarvitse kysyä kahta kertaa.
– Olen valmis lähtemään olympialaisiin.
Kisalajeina ovat molemmilla sukupuolilla park- ja street-sarjat. Jokaiseen lajiin otetaan mukaan 20 kilpailijaa eli seula on tiukka.
Tiedot karsintasysteemistä ovat vielä täysin hajallaan, mutta Kropsu ounastelee, että lajiin tulee joku vastaava kilpailukalenteri kuin FIS:llä on lumilautailussa. Park- ja street-sarjoissa on valmiit kisaformaatit, joten niitä tuskin aletaan muuttaa.
Kropsu on puhdas katuskeittaaja. Streetissä kilpailijat tekevät temppuja esimerkiksi kaiteilla ja portaissa.
– Monet ovat sanoneet, että minulla on rento tyyli, mutta silti voimakas. Enkä hosu käsillä.
Kropsu sai ensimmäisen lautansa jo viisivuotiaana. Myöhemmin Hovinsuon skeittipuistosta tuli hänelle merkittävä paikka.
– Hovinsuon parkki rakennettiin vuonna 2006. Siellä meikäläinen opetteli kaikki omista tempuistani. Ilman sitä en olisi tässä pisteessä.
Tässä pisteessä tarkoittaa Suomen kärkipäätä streetissä. Oululainen voitti 17-vuotiaiden sarjan Suomen mestaruuden vuonna 2009 ja oli viime vuonna aikuisten tasolla SM-pronssilla.
vielä rankempaa, ei
kahta sanaa. Tämä on silti todella hieno ja
palkitseva ammatti.”
– Olen käynyt kisoissa noin kymmenen vuoden ajan. Se on edelleen enemmän hauskanpitoa ja kavereiden tapaamista. Toki haluan aina näyttää, millä tasolla olen skeittauksessa, mutta koskaan ei voi tietää, miten kisoissa menee.
Kropsu, nyt 23, sai tänä syksynä maailmanlaajuista näkyvyyttä, kun hän voitti alan suurbrändin Spitfiren videokilpailun. Nuori mies ei ole vielä pystynyt tienaamaan elantoaan skeittaamalla, mutta se on yksi tavoitteista – olympialaisten ohella.
Laji on hyvin jenkkivetoinen. Ammattilaiskiertueen kilpailijat tulevat Yhdysvaltojen lisäksi pääasiassa Etelä-Amerikasta.
Olympialaisiin tähtääminen tarkoittaisi merkittävää satsausta. Kropsu valmistuu keväällä kokiksi, jonka jälkeen tie skeittaajana voisi olla auki esimerkiksi eurooppalaisiin kisoihin.
– Maailmassa on miljoonia skeittaajia. Jos Suomessa halutaan menestystä, olisi tärkeää, että löytyisi joku taho rahoittamaan toimintaa. Meidän pitäisi päästä ympäri maailmaa eri kisoihin näkemään, millainen taso muualla on.
Kropsun mukaan esimerkiksi Ruotsi on selvästi Suomea edellä lajin organisoimisessa.
– Siellä rakennetaan koko ajan suurempia betoniparkkeja ja nuorilla on mahdollisuus mennä esimerkiksi skeittilukioon.
Suomen lakeuksilta voi todistettavasti ponnistaa maailman huipulle. Arto Saari lähti 16-vuotiaana Yhdysvaltoihin, pääsi ammattilaiseksi ja nousi lajin kansainväliseksi supertähdeksi.
Kropsu sai tavata idolinsa vuonna 2014, kun Saari valitsi oululaisen yhdeksi nuoreksi skeittaajaksi tekemään hänen kanssaan Finnairin mainosvideota Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Kun Saari käveli ensimmäisen kerran samaan huoneeseen, Kropsu oli vaikuttunut.
– Hän on lähes kaikkien suomalaisten skeittaajien sankari, joka on tehnyt suuria asioita. Olen katsonut häntä pienestä pitäen ylöspäin.
Menestyksestään ja kansainvälisestä maineestaan huolimatta Saari ei ole tuttu nimi kaikelle kansalle. Jos joku suomalainen pärjää olympialaisissa, tilanne on toinen.
Uusissa lajeissa on olympiasankareiden paikkoja auki.
Kasperi Kropsu sanoo keskustelleensa myös Suomen olympiakomitean kanssa tulevaisuudesta. ”Suomessa ei pysty pihalla skeittamaan kuin osan vuodesta, joten käytännössä osa vuodesta pitäisi viettää ulkomailla”, Kropsu toteaa.
Artikkelin lähde Kaleva 05.11.2016.