Eeva Kauppinen”Sinä olet pimeys, umpikuja, petos.”
Matti Juhonpoika Montonen laahautuu kahleissa yleisön eteen kuin tuomiolle. Näytelmän nimi on
Ohjaaja Matti-Pekka Heikuran mukaan Montonen oli Oulun linnan kuuluisin vanki.
Tosin täällä odotteli vapauttamistaan myös Kajaanin linnan kuuluisin vanki, historioitsija, kirjailija ja dramaatikko Johannes Messenius (1579–1636), joka siirrettiin karkotuspaikastaan Kajaanista Oulun linnaan, missä hän kuoli puoli vuosisataa ennen Montosta.
Sotilaskarkuri, sonnin pallien kuohari, monivaimoinen irstailija, noita ja lipilaari Montonen kiinnosti Heikuraa tällä kertaa enemmän.
– Montonen on historian henkilönä äärimmäisen mielenkiintoinen. Hänestä ei ole kuitenkaan sen suurempaa mainintaa kuin pikkuinen, postikortin kokoinen tekstiboksi täällä Oulun linnan esittelytaulussa, Heikura perustelee.
Heikura itse törmäsi Montoseen ensimmäisen kerran
– Kun mennään riittävän monta sukupolvea taaksepäin, niin pikkupojat ovat vielä jutelleet vanhoja Oulun linnan muureja mittaillessaan, että täällä se noita-Montosen aave sitten kulkee.
Heikura pelkäsi, että Montonen katoaisi kansan muistista, ellei saisi kertoa omaa tarinaansa. Niinpä hän käsikirjoitti yliluonnollisen kanssa avoimesti keimailevan veijarikertomuksen tästä Montosesta.
Heikura ihailee Montosessa sitä, kuinka tämä veijari ja monikasvo pystyi aina keksimään itsensä uudelleen. Tuon ajan yhteiskunnassa se, mihin sosioekonomiseen ryhmään syntyi, määräsi koko elämän.
– Montosesta kumpuaa äärimmäinen, melkein anarkismiin menevä individualismi. Ensin hän on sotilas, sitten kuohari, sitten naistenmies. Sitten Montonen keksii itsensä noidaksi ja myrrysmieheksi, sitten parantajaksi ja sitten sielunvihollisen liittolaiseksi, Heikura kiteyttää.
– Tämäkin on aikalaisfakta, että Montonen löydettiin sellistään pahasti raadeltuna, kun häntä tultiin roviolle hakemaan. Montonen teki vielä poistumisensakin uskomattoman tyylikkäästi. Taas todellisuus on tarua ihmeellisempää, ja paljonko sitä siinä on, jääköön jokaiselle itselleen pääteltäväksi.
Montonen sanoo näytelmässä, että kaikki mitä minusta tulette kuulemaan, on valhetta.
– Mikkelin lääninarkiston kellareista löytyy kyllä tomuisia dokumentteja, jos ehdottoman totuuden Montosesta haluaa tietää, Heikura toteaa.
Montosen roolissa nähdään karismaattinen esiintyjä ja uskottava shemeikka Aleksi Lankinen. Montosen kumppania, Korppia, esittää Sini-Sisko Kalajoki.
Yhteistyö alkaa, kun Montonen saa nyhtäistyä valkoisen sulan korpin kainalosta. Se tietää onnea, menestystä ja rikkauksia.
– Noita-Montonen tekee tulen minne ja milloin tahtoo. Hän on sielunvihollisen henkilökohtainen liittolainen. Tämä mainittiin jopa syytekirjelmässä. Korppia pidettiin pirun palvelijana, sielunvihollisen siivekkäänä hahmona, Heikura selittää.
Näytelmän musiikin on säveltänyt ja rallit sanoittanut musiikkipedagogi, haitaristi Satu Jylhä. Pyrotekniikasta vastaa Aleksi Lankinen Suomen Ilotulitus Oy:stä.
Montonen
kansanasujen kuoseilla ja fantasiamateriaalilla. Montonen on visuaalisesti loppuun asti ajateltu kokonaisuus.
Korpilla
(Sini-Sisko Kalajoki) on tärkeä välittäjänrooli
reaalisen ja
uskomus-
maailman
välillä.
Koreografiat
on tehnyt Henna Ikkala.
Haitaristi,
säveltäjä ja sanoittaja
Satu Jylhä muistuttaa shamaania kätkeytyessään suureen peruukkiinsa, jota koristaa sulka ja
perusnaamio.
Artikkelin lähde Kaleva 22.11.2016.