Lentokone oli ainoa yhteys Hailuodosta
Kelirikon aikana posti, maito ja muu välttämätön kuljetettiin säännöllisesti ilmojen halki.
Alus oli lähtenyt aikataulunsa mukaisesti kello 11 Oulun kauppatorin rannasta. Hailuotoon sen piti saapua kello 14, mutta laivaa ei näkynytkään alkuiltaan mennessä.
Meri oli alkanut jo jäätyä, ja jäät irrottivat reittimerkkejä. Laivan kapteeni Pauli Annunen oli sairauslomalla. Tuuraajaksi saatu Erkki Ranta-Pirkola erehtyi pimeydessä reitiltä ja joutui ankkuroimaan aluksensa matalikon reunaan.
”Laivalla oli kymmeniä matkustajia ja normaalia tavararahtia. Puuromainen sumu Hailuodossa lisäsi odottajien epätoivoa. Kaukaa mereltä kuultiin äänimerkkejä, mutta etsimään ei Hailuodosta käsin päästy – jääesteet ja sumu tekivät pienillä veneillä liikkumisen mahdottomaksi”, Kaleva kirjoitti.
Virpiniemen merivartioasemalta puuttui etsintöihin sopiva tutkavene. Liikkuvan poliisin vene oli jo telakalla. Vain tarkastusalus Oulu ja luotsikutteri vanavedessään kykenivät pelastamaan Hailuodon. Luotsikutterin avustamana Hailuoto pääsi matkustajineen Ouluun Toppilan satamaan kello 23 illalla.
Helsingin Sanomien valokuvaaja Unto Järvinen luki varhain seuraavana aamuna Kalevan uutisen ja riensi kameroineen pienlentokoneeseen, jolla hoidettiin Hailuodon asukkaiden välttämättömiä kuljetuksia. Järvinen sai kuvia hailuotolaisista miehistä maitotonkkineen Pöllänlahden kentällä. Sillä kertaa kymmenet tonkat lensivät mantereelle meijeriin.
Huoltolennot Hailuotoon alkoivat 70 vuotta sitten. Ensimmäinen postilentokone nousi Pyykösjärven jäältä Oulussa 22. marraskuuta 1946. Seuraavana keväänä 1947 Hailuodon postia ryhdyttiin kuljettamaan aluksi Vaasasta ja myöhemmin Kemistä.
J.L. Suomela kertoo Hailuoto – kotiseutumme -kirjassa (Kaleva 1969), että ”piirin postintarkastaja järjesti postinkuljetuksen Vaasasta Hailuotoon armeijan ilmavoimien JU-133 -mallisella lentokoneella. Posti pakataan faneeritorpedoihin, jotka pudotetaan laskuvarjolla Hailuodon kirkolla. Lähtevä posti otetaan koneeseen sieppaamalla noin 1 kilogramman painoinen postipussi.”
Keväällä 1947 postia Hailuotoon kuljetti myös ilmavoimien Tuisku. Syksyllä 1947 luotolaisten huolto hoidettiin Ilmailuliiton pikkukoneella sekä Veljekset Karhumäen kuusipaikkaisella koneella. Säännölliseksi kelirikkoajan lennot muuttuivat 1948, kun oululainen Tilauslento Oy aloitti Leivo-koneellaan liikenteen Hailuodon Pöllänlahden hiekkaiselle vesijättömaalle.
Lentäjäveteraanit Raimo Sallanko ja Eino Estamo kertoivat Kalevan haastattelussa 1.5.2004, että Hailuotoon lennettiin jopa 12 kertaa vuorokaudessa.
Huoltolennot jatkuivat parikymmentä vuotta kunnes lauttayhteys Hailuotoon avattiin 16.7.1968. Matka-aika autolautoilla mantereen ja Hailuodon välillä kirittiin 25 minuuttiin, kun höyrylaiva Hailuoto puksutti Oulun kaupparannasta vähintään 2,5 tuntia.
Höyrylaivaliikennettä Hailuotoon kesti 1902–1968 eli yhteensä 66 vuotta. Taiteilija Hannu Väisänen kuvaa Vanikan palat -romaanissaan (Otava 2004) matkoja Hailuotoon, jossa hän isänsä ja veljiensä kanssa kultasi hautakivien kaiverruksia kesäöinä.
”Iltapäivällä, lyhyen, ohuen unen jälkeen linja-auto vei meidät satamaan jossa Hailuoto-laiva on valmiina paiskaamaan lastinsa Ouluun. Heti kohta me istumme muiden matkustajien kanssa ruumassa. Nuokumme ja horjahtelemme laivan liikkeiden mukana.”
Fakta
Laiva ajoi kiveen ja upposi 18.6.1949. Kapteeni Pauli Annunen, neljän hengen miehistö ja 54 matkustajaa pelastuivat. Hailuoto saatiin nostettua ja kunnostettua. Se palasi reitilleen 23.7.1949. Syyksi paljastui, että reimari oli siirtynyt 220 metriä oikealta paikaltaan.
Luodon lammasmarkkinoiden aikana syyskuun lopulla 1953 Hailuoto-laiva seisoi yli viikon konevaurion takia.
Oulun kauppatorin rannan läheisyydessä, Vänmanninsaaren edustalla Hailuoto-laiva juuttui karille kesällä 1954.
Potkuriin kiertyi kesällä 1954 vaijeri ja alus oli hinattava huoltoon useaksi päiväksi. Kerran potkuri irtosi torinrannassa.
Liikenne Hailuoto-laivalla lopetettiin syyskesällä 1968, kun autolautta aloitti säännöllisen ympärivuotisen yhteyden mantereen ja Hailuodon välillä.
Nyt Liikennevirasto suunnittelee lauttayhteyden korvaamista 7,7 kilometrin mittaisella silta- ja pengertiellä.
Kelirikon aikana Hailuodon välttämättömiä kuljetuksia hoidettiin lentokoneella 1940 luvun lopulta 1960-luvun loppuun. Postikone matkallaHailuodosta Ouluun, tiettävästi joskus 1950-luvulla.
Artikkelin lähde Kaleva 27.11.2016.