Kyläseura kasvoi isoksi

Haukiputaan Pallon periaate on, että vapaaehtoisväkeä ei polteta loppuun työllä, vaan tehtävät jaetaan.

Anssi Väisänen tekstit // Jukka Leinonen kuva

Haukipudas on aina ollut urheilu- ja liikuntapitäjä. Haukiputaan Heitossa on toimintaa 12 lajissa, ja jäseniä on yli 3 000. Haukiputaan Veikot puolestaan harrastaa kahdeksaa lajia.

Vuonna 1993 nämä suurseurat totesivat, että jalkapallo olisi hyvä yhdistää yhden seuran alle – näin päätettiin perustaa Haukiputaan Pallo, jota alkoi viedä eteenpäin Raimo Heino muutaman muun aktiivin kanssa.

Nykyinen puheenjohtaja Jarmo Okkonen valmensi silloin D-juniorien joukkuetta. Pelaajia oli seurassa 150, ikäluokkia viisi. 1995 pelaajia oli jo 330.

Reilussa 20 vuodessa on tultu paljon eteenpäin: pelaajia on nyt 715 pelaajaa – sisarukset ja vanhemmat mukaan laskettuna seura vaikuttaa 2 500 ihmisen arkeen. Haukiputaan Pallo on OLS:n jälkeen Oulun toiseksi ja Pohjois-Suomen neljänneksi suurin jalkapalloseura.

Päättynyt kausi oli seuran menestyksekkäin.

Naisten joukkue nousi kakkoseen, miesten edustusjoukkue kolmoseen ja kakkosjoukkue neloseen. B-tytöt pelaavat SM-karsintaa ja pelaavat ensi kaudella SM-sarjassa tai Ykkösessä.

Lokakuun lopulla miehet etenivät vielä uudistetun Suomen Cupin lohkovaiheeseen pohjoisen Suomen kovimpien joukkueiden seuraan. Lohkon muut joukkueet ovat RoPS, PS Kemi, AC Oulu, KPV ja OPS.

HauPa-halli valmistui Annalankankaalle hiekkapohjaisena 1998. Tekonurmi halliin saatiin 2005.

– Seura olisi varsin heikoilla, jos tätä hallia ei olisi. Meillä oli kaukaa viisaita ihmisiä tekemässä päätöksiä. Tämän hallin tekeminen on ollut valtava ponnistus, puheenjohtaja Jarmo Okkonen kiittelee edeltäjiään.

– Halli on yksi suurimpia perintöjä, joita vanha polvi meille on jättänyt, merkitystä ei voi sanoin kuvata, seuran pitkäaikainen vaikuttaja Veli-Matti Hölttä vahvistaa.

HauPan salaisuus on ollut se, että aktiiveja on riittänyt. Monessa muussa seurassa tehtävät ovat kasaantuneet liian harvojen niskaan, mistä ei voi seurata kuin uupumus.

– Meillä on lähes periaatteena ollut, että tehtäväalueita jaetaan. Sekin aika on koettu, että hommat ovat olleen yhden–kahden ihmisen varassa. Tekijöiden saaminen on jokaisessa urheiluseurassa haaste: tämän päivän elämänrytmi on erilainen kuin ennen: jos haetaan urheiluseuraan puheenjohtajaa tai sihteeriä, ei heitä missään jonoksi asti ole tyrkyllä, Hölttä toteaa.

Ensimmäinen palkattu työntekijä oli Mikko Isokangas, joka aloitti keväällä 2008 puolipäivätoimisena junioripäällikkönä. Nyt Isokangas on päätoiminen valmennuspäällikkö ja toiminnanjohtajana on Riikka Ylitalo.

– Tämän kokoinen seura ei pyöri enää ilman päätoimisia työntekijöitä: tehtäviä on aivan liikaa vapaaehtoisille.

HauPan vuosibudjetti on noin 600 000 euroa. Valmentajia on yli 60, päälle apuvalmentajat.

– Kun vielä Virpiniemen liikuntaopistolle saataisiin se urheiluopiston status, vuodesta 1996 lähtien erilaisissa HauPan tehtävissä viihtynyt Veli-Matti Hölttä sanoo.

– Oulun seutu on musta aukko urheiluopistoverkostossa. Rovaniemellä on Lapin urheiluopisto, Sotkamossa Vuokatin urheiluopisto. Sitten mennäänkin satoja kilometrejä etelään, jossa urheiluopistoja on aika lähekkäin. Tässä on 250 000 ihmisen talousalue, joka ansaitsisi urheiluopiston.

Fakta