Koulua kunnan- virastolla

Iso joukko Kiimingin Jokirannan koulun oppilaita joutui evakkoon kirkonkylälle vapaisiin tiloihin.

Lukujärjestysten teko on vaatinut melkoista taiteilua, jotta oppilaille tulisi mahdollisimman vähän kulkemista. Opettajat voivat joutua sen sijaan vaihtamaan paikkaa useasti päivässä.

Antti Ervasti

Oulu

Kiimingin kunnantalon valtuustosalia ei tunnista samaksi kuin viime kerralla, kun siellä pidettiin viimeinen valtuuston kokous. Nyt tilan halkaisee väliseinä, jonka molemmilla puolilla on luokkahuoneet. Myös valtuustosalin entisissä aulatiloissa ruotsin ja englannin kielten opettaja Elina Kinnunen pitää ruotsin tuntia seiskaluokkalaisille.

Jokirannan koulun varsinaisessa rakennuksessa oppilaat ja opettajat ovat kärsineet pitkään yhä vain pahenevasta sisäilmaongelmasta. Koulun vanhin osa otettiin pois käytöstä jo aikaisemmin, ja opetusta siirrettiin kunnantalon aukiolle entisten Osuuspankin tilojen yläkertaan. Syysloman jälkeen koululta on siirretty lisää opetusta muualle, nyt entiselle kunnantalolle.

– Kun ensimmäisen kerran kuulin, että opetusta siirretään tänne, sanoin että ei missään nimessä. Mutta vaihtoehtoja ei ollut, ja tähän oli sopeuduttava. Nyt tuntuu, että tilapäisratkaisuna tämä menee yllättävän hyvin, mutta nimenomaan tilapäisenä, valtuustosalin toisessa luokassa matematiikkaa opettava koulun apulaisjohtaja Elvira Siira kertoo.

Kunnantalosta muotoutui hänen mukaansa luovilla ratkaisuilla niin käytännölliset opetustilat kuin oli mahdollista. Kunnanjohtajan ja muiden virkamiesten entisistä huoneista on tullut koulun henkilökunnan tarvitsemia tiloja.

– Tilapalvelut teki nopeasti, vain muutamassa päivässä, väliseinän valtuustosaliin. Arvokas parkettilattia suojattiin muovimatolla, Siira esittelee.

Periaate tilapäisten tilojen käytössä oli, että oppilaiden tarvitsisi kulkea mahdollisimman vähän pääkoulun ja evakkotilojen välillä.

– Koska täällä on toinenkin sivupiste, tilat käytetään siten, että opettajat liikkuvat paikasta toiseen ehkä useastikin päivässä. Oppilaat joutuvat siirtymään vain kerran päivässä pääkoulun, kunnantalon tai toisen sivupisteen välillä. Tämä on melkoinen palapeli, Siira kuvailee.

Evakkotiloista oppilaat käyvät ruokailemassa Kiimingin lukiolla. Siellä pidetään myös musiikkitunteja Jokirannan koulun oppilaille.

– Teknisen työn tunneilla käydään tällä hetkellä Pohjankartanossa, Laivakankaan koululla ja Kiiminkijoen koululla. Sitä varten on järjestetty kuljetus, Siira kertoo.

Mitä yhdeksäsluokkalaiset oppilaat ovat mieltä koulunkäynnistä entisessä valtuustosalissa?

– Ihan samanlaista se on kuin Jokirannassakin, ei mitään eroa, sanoo Paavo Huttunen.

– Ärsyttävää se on, kun joutuu vaihtamaan paikkaa kesken päivän, toteaa Greeta Liedes.

Jokirannalta on poistettu käytöstä nyt noin 40 prosenttia rakennuskokonaisuudesta. Noin 35 prosenttia 630 oppilaasta käy koulua evakkotiloissa. Tyhjillään koulussa on nyt kaikkiaan kymmenkunta erilaista luokkatilaa mukaan lukien jo vuosi sitten käytöstä poistetut alakerran tilat.

Koulurakennuksesta on meneillään hankeselvitys. Toukokuun lopussa valmistuvaksi odotetaan raporttia, jossa esitetään ratkaisua. Vaihtoehtoja ovat muun muassa lisäremontointi, uudisrakentaminen ja näiden yhdistelmä.

– Tämä talvi ja varmaan seuraavakin mennään tällä tavalla. Olisin itse toivonut viipalekoulua, koska se olisi vähentänyt kulkemista. Ratkaisuna se olisi ollut tietenkin raskaampi, Siira pohtii.

Jokirannan koulun ongelmien katsotaan johtuvan huonon sisäilman lisäksi liian suuresta oppilasmäärästä.

Jokirannan koulun sisäilmaongelmat ovat ajaneet osan koululaisista kunnantalolle valtuustosalin aulatilaan, jonne järjestyi yksi luokkahuone. Ruotsia opettamassa seiskaluokkalaisille
Elina Kinnunen. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia oppilaita opiskelee seinän takana entisessä valtuustosalissa, joka on jaettu kahdeksi luokaksi.

Lumijoella siirryttiin vuoroluku-järjestelmään

Antti Ervasti

Sisäilmaongelmat ovat ajaneet Lumijoen peruskoulun järjestämään kolmelle ryhmälle opetusta vuorolukujärjestelmällä, eli koululaiset käyvät koulua aamu- ja iltavuoroissa.

Yksi osa koulurakennuksesta jää pois käytöstä, mikä koskee noin sataa oppilasta.

Limingan Linnukan koulun yli 400 oppilasta siirtyivät sisäilmaongelmien takia viereen pystytettyyn parakkikouluun. Vuonna 2019 pitäisi valmistua uusi koulu.

Oulun Pöllönkankaan koulua on peruskorjattu viime ja tänä lukuvuonna kahdessa eri vaiheessa. Oppilaita käy evakossa entisessä Oulunsuun alakoulussa.

Myös Pohjankartano on ollut viime vuosina korjauksen alla. Korvaavana kouluna käytetään entistä Karjasillan koulua.

Pitkäkankaan koulua remontoidaan niin ikään vaiheittain. Syksyllä alkanut peruskorjaus jatkuu tulevina vuosina. Evakkojärjestelynä alaluokkalaisia käy entisellä Patamäen koululla.

Salonpään koululla Oulunsalossa on sisäilman takia tehty sisäisiä siirtoja.

Osa tiloista on jätetty vähemmälle käytölle, ja joitakin toimintoja on siirretty muualle. Oppilaita ei ole kauempana evakossa.

Salonpäässä on Jokirannan tapaan meneillään hankeselvitys, jossa vaihtoehtoina ovat korjaaminen tai uuden rakentaminen. Kaupungin kouluverkkopäätöksen mukaan Salonpää on kiireisin.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 17.11.2016.